Kirjautuminen

Haku

Tehtävät

Keskustelu: Yleinen keskustelu: Mikä on token suomeksi?

Sivun loppuun

Brebl [14.10.2018 08:52:38]

#

Mikäs mahtaa olla termin "token" suomalainen vastine?
Ei olisi muuten pöllömpi idea jos tältä sivustolta löytyisi jonkinmoinen koodauksen englanti-suomi sanakirja.

Oskuz [14.10.2018 09:49:51]

#

MOT Tietotekniikan liiton ATK-sanakirja kirjoitti:

token
tekstialkio, valtuus (tl)
1 Lähiverkoissa OSI:n yhteysjakson ja IEEE 802.4:n ja 802.5:n verkkojen termi, joka tarkoittaa token passing -verkossa käytettyä sanomaa, jolla lähetyslupa siirretään liitännästä toiseen.
2 Käyttäjän todennuksessa laite, joka muodostaa kertakäyttöisen salasanan omistajansa todennusta varten. Sitä voidaan käyttää myös ohjelmistopohjaisena.
3 Salatun sähköpostisanoman otsikkotiedoissa oleva tieto, joka sisältää sanoman salaamiseen käytetyn avaimen salatun kopion. Tavallisesti salaus suoritetaan vastaanottajan julkisella avaimella.

Brebl [14.10.2018 10:08:59]

#

Ihanaa, kiitti!

Metabolix [14.10.2018 10:16:26]

#

Käännös riippuu kontekstista, joten kysy tarkemmin.

Tavanomaisesta sanakirjasta löytyy mm. seuraavia käännöksiä, jotka vastaavat sanan merkitystä ohjelmoinnissa: merkki, symboli, todiste, poletti.

Usein vakiintuneetkin koodarikäännökset ovat huonoja. On ehkä valittu jokin melko satunnaisesti jokin sanakirjassa oleva sana ilman tarkempaa miettimistä. Usein vaikeita sanoja ei ole edes käännetty, vaan sanaa käytetään englanniksi tai huonona väännöksenä.

Brebl [14.10.2018 10:21:39]

#

Jepulis. C++ funktio strtok() eli stringi pienemppiin palasiin. Toi tekstialkio sopii aika hyvin tohon paikkaan.

Grez [14.10.2018 10:40:20]

#

Tuossa sanan paloittelussa tekstialkio sopii hyvin.

Toinen, missä token usein tulee vastaan on tilanne, missä käyttäjä tunnistuu (esim. mobiiliapissa) ja palvelin antaa appille tokenin, jonka "näyttämällä" appi voi jatkossa kommunikoida palvelimen kanssa. Itse tykkään suomentaa sen tuossa yhteydessä poletiksi :D

Sinänsähän tuon tietotekniikan ATK-sanakirjan mukainen "valtuus" taitaisi olla korrektimpi, mutta se taas voi vaikka minkälaista valtuusta, ei pelkkää poletti-tyyppistä.

Metabolix [14.10.2018 11:48:39]

#

Tekstin paloittelussa voi käyttää myös termiä osa tai pala.

Tunnistautumiseen liittyen:

Microsoftin käännöksissä token on aika usein tunnus mutta välillä tietue tai jopa sanoma. Surullisesti tuolta näkee, että jopa isossa firmassa samaa termiä on käännetty monella tavalla: esimerkiksi impersonation token voi olla tekeytymistietue, tekeytymistunnus tai tekeytymissanoma.

Tunnus olisi muuten hyvä käännös, mutta ilman lisämääreitä se on vaikea erottaa samassa yhteydessä esiintyvistä muista tunnuksista (id, LUID, GUID, käyttäjätunnus jne.).

Grezin ehdottama poletti on melko hyvin kuvaava.

Valtuus on mielestäni väärä termi, koska yleensä valtuudet (permission, capability tms.) on määritelty järjestelmässä jotenkin muuten ja tämä ”token” on esimerkiksi kirjautumisen yhteydessä annettu väliaikainen merkki siitä.

Brebl [14.10.2018 12:04:34]

#

Toinen mielenkiintoinen sana on array eli taulukko. Google-kääntäjä ehdottaa: Ryhmä, rivi, järjestys, joukko, asu, taistelujärjestys, mahtava joukko, puku.

Metabolix [14.10.2018 15:13:36]

#

Brebl kirjoitti:

Toinen mielenkiintoinen sana on array – –

Jos ihmetyksesi aihe oli, että löytämäsi käännökset eivät koske ohjelmointia, kannattanee muistaa, että ohjelmoinnin ammattisanasto on harvalle ihmiselle olennaista mutta vaikkapa asioiden järjestykset ja ihmisten asut ovat arkipäivää satojen vuosien ajalta.

Jos haluat muuten vain ihmetellä sanojen eri merkityksiä, mieti vaikka, mitä kaikkea suomeksi voi ajaa (mm. autoa, pyörää, karjaa, karvoja, asiaa, ohjelmaa, kolari, takaa) ja mitä sanoja näissä käytetään englanniksi.

Ei ole mikään uutinen, että yhdellä sanalla voi olla monta merkitystä ja siis tilanteesta riippuen erilaisia käännöksiä.

Toisaalta suurissakin sanomalehdissä on jatkuvasti räikeitä käännösvirheitä, kun yksittäisille sanoille otetaan ensimmäisenä mieleen tulevat käännökset, vaikka asiayhteys edellyttäisi muuta. Ehkä toimittajatkin käyttävät Google-kääntäjää eivätkä enää omia aivojaan.

Brebl [14.10.2018 16:25:31]

#

Yritin tässä pohjustaa sitä ajatusta, että näitä "vaikeita" yleisimpiä sanoja jos vaikka keräisi johonkin saataville?

Lisäys: Englannin kielisistä lähteistä löytyy yleensä hyvin syventävää tietoa putkan oppaisiin. Niissä on vaan se ongelma kun termit ei välttämättä kohtaa oman tietämyksen kanssa.

HTML5 [14.10.2018 23:12:34]

#

Brebl kirjoitti:

Yritin tässä pohjustaa sitä ajatusta, että näitä "vaikeita" yleisimpiä sanoja jos vaikka keräisi johonkin saataville?

Olen kerännyt websanastoa talteen tiedostoon. Voisin harkita julkaisevani sen jossakin. Tiedostoa pitäisi täydentää: Osalla sanoista on monta suomennosta, joista yksikään ei välttämättä ole kelvollinen sellaisenaan. Osilla ei ole vielä lainkaan suomennosta, esim. juuri tämä token.

Olen lisännyt sanoja sitä mukaa kuin niitä tulee vastaan enkä ole sen tarkemmin selannut sanakirjoja, joten osalle saattaa löytyä suomennos helpostikin. Monet kuitenkin täydentyisivät paremmin, kun useampi ihminen olisi miettimässä.

Itselläni token-sanan suomennokselle on tullut tarvetta, kun koodissa on funktio luoToken, joka palauttaa tietyn pituisen satunnaisen merkkijonon, jota käytetään ainakin CSRF-tokenina (!) ja istuntotunnuksena.

Grez [15.10.2018 00:13:29]

#

Itse yleensä käytän koodauskielenä englantia (funktioiden ja muuttujien nimet, jne), koska usein jokin asia on melko yksiselitteisesti jotain englanniksi, kun taas suomeksi se on vähän mielipide. Näin vältytään sekakielisiltä funktioilta, kuten luoToken.

Sinänsä toki viisaampaa olisi varmaan vaan olla tuhlaamatta aikaa moiseen ja käyttää niitä sanoja jotka sattuvat ensimmäisenä tulemaan mieleen.

Toisaalta haluaisin, että ihmisillä suomeksi kommunikoitaessa käytettäisiin suomenkielisiä sanoja eikä ripoteltaisi sekaan muunkielisiä sanoja tai väännöksiä esimerkiksi englanninkielisistä sanoista.

Muistuu mieleen eräskin kerta kun joku Nokian suomenkielinen insinööri esitteli upouutta Communicator-mallia. "Ja sit tässä on myös jotain pelejä, kuten tämä tsessi-peli." (chess = shakki)

Valitettavasti huonoja käännöksiä ja väännöksiä esiintyy myös muilla aloilla. Esimerkiksi lääkärilehdessä suorastaan vilisee sellaisia sanoja, jotka vaikuttaa englannista väännetyiltä, mutta joille löytyisi ihan hyviä suomenkielisiäkin vaihtoehtoja. Miksi esim. "ruptuura", eikä vaikka "repeämä" tai "iflammaatio" eikä "tulehdus"? Tulee mieleen että ajattelevatko nuo kirjoittajat kuulostavansa asiantuntavammilta - minusta se vaikuttaa lähinnä laiskalta tai siltä, ettei oikeasti tiedä mitä joku sana tarkoittaa.

fergusq [15.10.2018 10:21:05]

#

Joskus käytetään sanaa sane, joka viittaa lekseemin ilmentymään kielitieteessä ja viittaa usein samaan käsitteeseen kuin englannin token puhuttaessa tekstin jäsentämisestä, mutta en tiedä käytetäänkö sitä tietojenkäsittelytieteessä (vielä).

Lebe80 [15.10.2018 10:34:02]

#

Itse en näkisi tarvetta suomenkieliselle termille, vaan selvyyden vuoksi koodia kannattaa koodata "englanniksi". Mielestäni tällöin koodista tulee muutenkin pitkällä juoksulla selkeämpää.

fergusq [15.10.2018 10:40:00]

#

Lebe80 kirjoitti:

Itse en näkisi tarvetta suomenkieliselle termille, vaan selvyyden vuoksi koodia kannattaa koodata "englanniksi". Mielestäni tällöin koodista tulee muutenkin pitkällä juoksulla selkeämpää.

Englanninkielisiä ohjelmointikieliä kannattaa kyllä koodata englanniksi siten, että esimerkiksi muuttujanimet ovat englanniksi, mutta tämä ei poista suomenkielisten termien tarvetta. Suomenkieliset ohjelmoijat puhuvat keskenään suomea, kirjoittavat dokumentaatiota suomeksi ja opettavat toisilleen asiat suomeksi. Tietojenkäsittelytieteen opetusta ja tutkimusta tehdään suomeksi. Kaikki nämä asiat tarvitsevat hyviä ja ymmärrettäviä suomennoksia englanninkieliselle käsitteistölle.

Metabolix [15.10.2018 10:42:49]

#

fergusq kirjoitti:

Joskus käytetään sanaa sane,

En ole kuullut tästä muussa kuin kieleen liittyvässä yhteydessä.

HTML5 kirjoitti:

Olen kerännyt websanastoa talteen tiedostoon. Voisin harkita julkaisevani sen jossakin.

Jos haluat, voidaan laittaa termit hakemistoon. Pitäisi jossain vaiheessa siistiä tuota hakemistoa ylipäänsä, jotta sitä voisi pitää paremmin esillä.

HTML5 kirjoitti:

Itselläni token-sanan suomennokselle on tullut tarvetta, kun koodissa on funktio luoToken, joka palauttaa tietyn pituisen satunnaisen merkkijonon, jota käytetään ainakin CSRF-tokenina (!) ja istuntotunnuksena.

Tämä onkin hankala tilanne. Käytät samaa funktiota erilaisiin tarkoituksiin. Toisaalta on varmasti tilanteita, joihin funktio ei nimestään huolimatta sovi.

Ehkä funktion nimi voisi olla luoSalaisuus, koska niinhän sen kuuluisi tehdä. Toinen vaihtoehto on erottaa funktiot luoIstuntotunnus ja vaikka luoPyynnönTarkiste.

Hauskasti koodissa ja tekstissä usein unohtuu mainita, että CSRF on tarkoitus estää. Eli ”CSRF-token” on itse asiassa CSRF:n estoon tarkoitettu tunnus. Pitäisi keksiä CSRF:n tilalle jokin positiivinen termi suojaamisesta tai varmistamisesta, ehkä jokin Same-origin policy -aiheinen.

Grez kirjoitti:

Esimerkiksi lääkärilehdessä suorastaan vilisee sellaisia sanoja, jotka vaikuttaa englannista väännetyiltä, – – Tulee mieleen että ajattelevatko nuo kirjoittajat kuulostavansa asiantuntavammilta

Lääketieteessä monet sanat (kuten ruptuura ja inflammaatio) tulevat latinasta. Näin on ollut satoja vuosia, ja nykymaailmassa tarpeeton käytäntö periytyy vanhoilta lääkäreiltä nuorille. (Toisaalta latinaa ei enää juurikaan opeteta, ja esimerkiksi diagnooseissa sanojen taivutus on usein pielessä.) Tuskin he kirjoittaessaan enää miettivät, että kuulostaapa hienolta, mutta uran alkuvaiheessa voi olla, että hienolla termistöllä saa (tai luulee saavansa) pisteitä vanhemmilta lääkäreiltä, ja siitä se ajatus sitten lähtee.

Englannista lainaamisen (erityisesti lyhenteiden kuten IBS ja CFS) syy on lääketieteessä varmasti sama kuin koodauksessa: vakiintuneen käännöksen puuttuminen ja näennäinen kansainvälisyys. Moni ei edes osaa muita vieraita kieliä tarpeeksi, joten elämme kuplassa, jossa englanti näyttää olevan universaali kieli ja lainaamisen arvoinen.

Grez kirjoitti:

Minusta se vaikuttaa lähinnä laiskalta tai siltä, ettei oikeasti tiedä mitä joku sana tarkoittaa.

Olet tavallaan oikeassa: moni tuntuu luulevan, että lainasanalla olisi jotenkin täsmällisempi ja tieteellisempi merkitys kuin käännöksellä. En usko, että ongelma rajoittuu tiettyyn alaan, kun täälläkin jatkuvasti puhutaan stringeistä ja texteistä ja formeista eikä vain merkkijonoista ja teksteistä ja lomakkeista.

fergusq [15.10.2018 10:53:37]

#

Metabolix kirjoitti:

fergusq kirjoitti:

Joskus käytetään sanaa sane,

En ole kuullut tästä muussa kuin kieleen liittyvässä yhteydessä.

En tiennyt mitä merkitystä tässä haettiin. Tietokonekieliä jäsennettäessä teksti jaetaan yleensä "tokeneihin" eli saneisiin. Muita merkityksiä oli jo käsitelty tässä ketjussa. (Token-sanaa tuskin kannattaa kääntää samalla tavalla sen eri merkityksissä)

Grez [15.10.2018 14:18:22]

#

Joo lääketieteessä tosiaan lainakieli on varmastikin useimmiten latina, se ei kuitenkaan ollut olennaisin osa pointtiani, vaan se että tehdään suomalainen väännös, vaikka olisi oikeastikin suomalainen sana. Vasinkin asiantuntuijoiden keskenään jutellessa ja vastaavasti jossain määrin myös ammattilehdissä ei ole niin paha käyttää tarvittaessa alkuperäiskielistä termiä. Tietotekniikassa esimerkkinä väännöksestä vaikka "cachetus". Myönnän toki että tuo on selkeästi lyhyempi kuin suomenkielisemmät vaihtoehdot.


Sivun alkuun

Vastaus

Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.

Tietoa sivustosta