Moi!
Ensin kerron miten löysin tämän sivuston. Kysyin ChatGpt:ltä missä voi esittää kysymyksen suomeksi ohjelmointiin liittyen. Tekoäly tarjosi viisi vaihtoehtoa, joista tämä mainittiin ensimmäisenä. Tarkoituksena on siis saada vastauksia kyselyyn, jossa käsitellään ohjelmointikielten käyttöä. Laitan tähän alapuolelle aiemmin tehdyn saatekirjeen, josta löytyy linkki kyselyyn.
Hyvä ohjelmoija
Tervetuloa vastaamaan kyselyyn koskien ohjelmointikielien käyttöä tekoälyohjelmissa. Kysely toteu-tetaan verkossa Webropol-kyselyohjelmalla ja kyselyyn vastaaminen kestää noin kolme minuuttia. Tulokset käsitellään luottamuksellisesti, eikä niitä luovuteta muille osapuolille. Jokainen vastaus on tärkeä tutkimuksen onnistumiseksi.
Vastaathan kyselyyn lähipäivien aikana.
Linkki kyselyyn on tässä.
Kokemuksesi on tutkimukselle tärkeä - kiitos vastauksistasi!
Ystävällisin terveisin
Toni Mölkänen
Haaga-Helian opiskelija
toni.molkanen@haaga-helia.fi
Kysely oli erittäin pinnallinen, toivottavasti siitä on kuitenkin hyötyä. Luulen kuitenkin, että tietääkseen, mitä kieliä yleensä täytetään tekoälyllä, ei tarvitse luoda uutta kyselyä, vaan etsiä aineisto, jossa tuo koe on jo tehty.
Lisäksi kysely antaa ainakin täyttää lomakkeen uudestaan, joten toivottavasti aineistosi on suojattu monen vastauksen syöttämiseltä.
Kiitos rakentavasta palautteesta.
Kysely on osa opinnäytetyötä ja toisen kurssin suoritusta. Tarkoitus on saada ainakin 30 vastaajaa. Siksi toivoisin saavani vielä lisää vastauksia. Aineiston löytäminen ei ratkaisisi ongelmaa.
Tuo lomakkeen uudelleentäyttö oli uutta tietoa. Toivottavasti kukaan ei sorru väärentämään tietoja.
Halutessasi kyselyn voi toteuttaa esimerkiksi Google Forms -lomakkeella, jolloin siihen voi vastata vain kerran. Eikö oppilaitoksesi kautta saa rekryttyä riittävää määrää ihmisiä, vai vääristäisikö tämä mielestäsi tuloksia (kaikki käyttää samaa ohjelmointikieltä tms.)?
tonimolk kirjoitti:
Tuo lomakkeen uudelleentäyttö oli uutta tietoa. Toivottavasti kukaan ei sorru väärentämään tietoja.
Tämä on itseasiassa perustietoa, jos on käynyt aineiston keruusta tai jostain vastaavasta kurssin, jonka pitäisi olla pakollista (en tiedä, onko se) tutkimusten toteuttamiseksi. Ihan perusjuttu, että aineistosta pitää eliminoida sitä mahdollisesti vääristävät ilmiöt, joten sinun tulisi pyrkiä varmistamaan, että jokainen vastaus on uniikin ihmisen antama. Muuten tuloksiin ei voi luottaa.
tonimolk kirjoitti:
Toivottavasti kukaan ei sorru väärentämään tietoja.
Itseasiassa joku voi haluta sortua siihen, koska esim. jonkun lempikieli on jokin tietty kieli tai joku omistaa osakkeen jossain tietyssä tekoälyssä tai ...
mpni kirjoitti:
Halutessasi kyselyn voi toteuttaa esimerkiksi Google Forms -lomakkeella, jolloin siihen voi vastata vain kerran. Eikö oppilaitoksesi kautta saa rekryttyä riittävää määrää ihmisiä, vai vääristäisikö tämä mielestäsi tuloksia (kaikki käyttää samaa ohjelmointikieltä tms.)?
En viitsisi vaihtaa lomaketta kesken tutkimuksen, edellisen kanssa meni jo tarpeeksi aikaa. Olen ihmetellyt, miksei oppilaitoksen puolelta ole esitetty mahdollisuutta kysyä muilta opiskelijoilta.
mpni kirjoitti:
Halutessasi kyselyn voi toteuttaa esimerkiksi Google Forms -lomakkeella, jolloin siihen voi vastata vain kerran. Eikö oppilaitoksesi kautta saa rekryttyä riittävää määrää ihmisiä, vai vääristäisikö tämä mielestäsi tuloksia (kaikki käyttää samaa ohjelmointikieltä tms.)?
Myös Webropolissa on keinoja yrittää estää useaan kertaan vastaaminen.
Teknisestä toteutuksesta riippumatta tällainen satunnaisella foorumilla julkaistu verkkokysely antaa todella heikkoa dataa, josta ei voi vetää oikein mitään johtopäätöksiä, varsinkaan, jos vastaajia on tavoitteen mukaisesti vain noin 30.
Toki AMK-opinnäytteessä tieteelliset vaatimukset ovat vähäisemmät kuin oikeassa tutkimuksessa, ja tällaista dataa voi varmasti siinä käyttää esimerkkinä.
Jos olisi tarkoitus tehdä oikeaa tutkimusta, varmaan tekoälyfirmoilta itseltään löytyisi parasta dataa, mihin tekoälyä oikeasti käytetään. Sitä dataa ei varmaan saa satunnaisen opinnäytetyön käyttöön.
Metabolix kirjoitti:
(19.06.2025 09:56:06): Teknisestä toteutuksesta riippumatta...
No jos tuolle analyysitasolle mennään, niin mitä ovat vaihtoehdot?
Jos alkaa vertaamaan tekoäly-yritysten dataa ja satunnaista otosta sopivasta populaatiosta, niin ainakin itse epäilen enemmän tekoäly-yritysten dataa, koska heillä on välttämättä oma lehmä ojassa datan keruun suhteen. Nämä yritykset voivat painottaa data:n vain siihen, mihin heillä on kehitysresursseja. Toisin sanoen, jos yritys tekee vain Java-tekoälyjä, niin se kerää dataa vain Java-tekoälyistä jne. tai se tekee kyselysarjoja, jotka painottavat Java:sta saatavaa tietoa enemmän. Jos tällaiseen kyselyyn vastaa jonkin muun kielen käyttäjä, niin tulos ei varmasti ole representatiivinen muiden kielten käyttäjistä. Toisaalta tekoäly-yritysten asiakkaita voi hyvinkin olla muuallakin.
Siten satunnaisotos jostain on ihan sopiva malli, mutta sitä voi parantaa paremmilla rajauksilla, kuten: vastausten on oltava uniikkeja, mielipide riippuu siitä, kuinka monta vuotta kokemusta asiasta on, mielipide riippuu siitä, onko ammattilainen vai harrastaja, mielipide riippuu siitä, millaisia ongelmia ratkaisee tekoälyllä, ...
Lopulta tietysti kuitenkin:
"All models are wrong, but some are useful."
AP:n pitää päättää, mikä on hänen tutkimuksen kannalta hyödyllisintä dataa. Se on joka tapauksessa melkein aina jollain tapaa väärin, mutta vain sinä tiedät, mikä on hyödyllistä. Datan keruu on oikeastaan kuitenkin koko tutkimuksen tärkein vaihe. Huonosta datasta saa huonoja tulkintoja.
Tutkimuksesta voisi saada enemmän hyötyä, jos liittäisi siihen muuta kuin kyselydataa. Esimerkiksi libhunt.com -sivusto käyttää muuttujina myös "mention":eja ja GitHub-stareja:
https://www.libhunt.com/l/rust
Teknologian valitsemisen kysymys on usein erittäin monimutkainen kysymys, joten tämmöiset naiivilta kuulostavat muuttujat ovat lopulta ihan hyviä kontekstin epäselvyydestä johtuen, vaikka ne vaikuttavat naiiveilta. Näiden muuttujien mukaan teknologioiden tärkein parametri on "community support". Se, miksi se on tärkein on se, että epäonnistuessaan se maksaa todennäköisesti eniten rahaa.
Sitten tietysti se, että kannattaa kerrata satunnaisotosten teoriaa, jotta tietää/muistaa, miten siitä voidaan vähentää otosmenetelmän tuottamia vääristymiä.