Luonto raapii päätään
Luonnontieteistä on valitettavasti tullut jonkinlainen uskonto ja ne ovat saaneet samoja piirteitä kuin oli alkukirkko 500-luvulla. Jos historia toistaa itseään, niin tällainen meno jatkuu ainakin 500 vuotta, kunnes 2600-luvulla suhteellisuusteoreettisessa kirkossa nousee riita siitä, voiko aika-avaruuden derivoida ajan suhteen.
Kirjanoppineiden riita huipentuu siihen, että muodostuu protestanttinen suhteellisuusteoria. Luonto seuraa tapahtumia sivusta, koska siitähän ei tässä vaiheessa enää kukaan ole kiinnostunut.
Vaikka protestanttien suhteellisuusteoreettisessa kirkossa päivämessu aloitetaankin aina hartaalla viisiulotteisella suhteellisella rukouksella, silti kaikelle tälle newtonilaiset kohauttavat olkiaan ja näyttelevät kieltään. Galileista päätetään tehdä varmuuden vuoksi marttyyri ja Kepler repii pukinpartaansa.
Viisiulotteinen suhteellinen rukous:
astu vasemmalle
astu ylös
astu oikealle
astu eteen
astu vasemmalle
astu alas
astu oikealle
astu sisään
astu vasemmalle
astu ylös
astu oikealle
astu taakse
astu vasemmalle
astu alas
astu oikealle
astu maahan
astu vasemmalle
astu ylös
astu oikealle
astu eteen
astu vasemmalle
astu alas
astu oikealle
astu ulos
astu vasemmalle
astu ylös
astu oikealle
astu taakse
astu vasemmalle
astu alas
astu oikealle
astu takaisin taivaaseen