Miksi et käytä FreeBSD:tä?
Minua aina häiritsee Linux siellä ja Linux täällä, vaikka minusta FreeBSD on parempi Linux.
Joitain etuja:
-ei "monta epäyhteensopivaa distroa" -helliä, vain 3 pääbranchia, joista tarvitset luultavasti vain FreeBSD:tä
-kokonaisuus, ei vain kernel -> userspace ja kernel liittyvät yhteen
-siirrettävä, koska pieni ja konfiguroitava
-mukana paljon edistyksellisiä ominaisuuksia
-omistettava, BSD-lisenssi antaa käyttää, miten haluaa, eikä välttämättä miten muut haluavat
Käyttäisin ehkä muuten mutta viimeksi kun kokeilin ei vieläkään tue USB 2.5Gbit adapteria jota tarvin "palvelimessa".
_Pete_ kirjoitti:
Käyttäisin ehkä muuten mutta viimeksi kun kokeilin ei vieläkään tue USB 2.5Gbit adapteria jota tarvin "palvelimessa".
Linuxulator?
Tai LinuxKPI.
mavavilj kirjoitti:
Linuxulator?
Tiesitkö muuten, että laiteajurit eivät ole user-space ohjelmia?
mavavilj kirjoitti:
Miksi et käytä FreeBSD:tä?
Minua aina häiritsee Linux siellä ja Linux täällä, vaikka minusta FreeBSD on parempi Linux.
Johtuu siitä, että loppukäyttäjän kannalta BSD:n käyttäminen ei tarjoa paljon etuja ja Linux tuki on raudan suhteen parempi. Mikäli totta puhutaan, niin itse tykkäsin vanhalla SGI-raudalla pyörivästä IRIX käyttöjärjestelmästä ja POWER raudalla toimivasta AIX käyttöjärjestelmästä näitä vapaasti saatavilla olevia enemmän.
Tarkoitus olisi jossain välissä kaivella kellarista vanha Alpha työasema ja asentaa VMS harrasteeksi. Minulla on kellarissa varastossa pari jääkaapin kokoista järeämmästä päästä olevaa Alpha serveriäkin, mutta näillä sähkön hinnoilla saavat kellariin kyllä jäädä... ;D
No, meinasin aluksi, että Void Linux sitten, mutta aloin itse käyttää FreeBSD:tä, koska minusta sen arkkitehtuuriset valinnat vaikuttivat rationaalisemmilta kuin Linux:n, joka on alkujaan harrasteprojekti.
Linuxin arkkitehtuurilla ei liene paljonkaan tekemistä Linuxin harrasteellisten alkuaikojen kanssa enää.
Voisitko nimetä jonkin asian, jossa Linuxin arkkitehtuuri on mielestäsi ongelma verrattuna BSD:hen, ja perustelu, miksi tämä asia tuntuu olennaiselta omalla koneella? Mielellään ihan oma mielipide eikä "googlasin ja päätin olla samaa mieltä perehtymättä asiaan itse".
Metabolix kirjoitti:
Linuxin arkkitehtuurilla ei liene paljonkaan tekemistä Linuxin harrasteellisten alkuaikojen kanssa enää.
Voisitko nimetä jonkin asian, jossa Linuxin arkkitehtuuri on mielestäsi ongelma?
Tuossa on jotain:
https://unixdigest.com/articles/technical-reasons-to-choose-freebsd-over-linux.html
Tätä tukee esim. distro-hell, joka on mahdollisesti osoitus siitä, että ihmiset ovat liikaa eri mieltä asioista. Esim. ports:ia vastaa joku tsiljoona erilaista paketinhallintaa, usein myös monta samassa järjestelmässä. Tästä todettiin esim. että "The Arch Linux Build System is actually heavily inspired by the FreeBSD ports system." ja Arch:han onkin paljon yhtenäisempi.
En ole käyttämissäni Linuxeissa myöskään koskaan nähnyt yhtä siistiä kansiopuuta tiedostoille kuin FreeBSD:ssä. Kaikki pysyy järjestyksessä.
Artikkelissa todettua:
"Because FreeBSD is a complete operating system and not something that has been "glued together" as things are in a Linux distribution, everything is well thought out, it is based upon many years of experience"
No niin eli kun vedit mukaan Linuxin alun harrastuksena mutta valitus koskeekin jakeluita, et taida tietää, että Linux kernel on eri asia kuin Linux-jakelu. Aika nyyppää ja sivistymätöntä. Pitäisi valittaa pikemmin vaikka GNU:sta historiallisena taustana.
"Tsiljoona erilaista paketinhallintaa, usein myös monta samassa järjestelmässä", aikamoinen väite. Voisitko esittää muutaman esimerkin näistä, missä on monta samassa järjestelmässä?
Metabolix kirjoitti:
(18.03.2024 20:05:19): No niin eli kun vedit mukaan Linuxin alun...
No Debian:ssa pyörii ainakin snapit, debit ja AppImaget:t kokoajan. Kai siellä on Flatpak:iakin.
En muuten ymmärrä, miksi GNU ei voi paketoida jotain BSD:tä GNU-järjestelmäksi.
https://www.hyperbola.info/ on kuitenkin ainoa aito FOSS-Linux.
EDIT:
Kappas: https://www.phoronix.com/news/Hyperbola-Linux-To-BSD
Snap, FlatPak ja AppImage ovat yrityksiä vähentää "distro-helliä", josta juuri valitit, niin yritä nyt päättää. Eivät ne ole myöskään pakollisia tekniikoita pakettien hallintaan vaan valinnaisia tapoja asentaa asioita, jotka muuten joutuisi ehkä lataamaan joltain nettisivulta ilman mitään hallintaa. Mielestäni on parempi tarjota mahdollisuus kuin jättää tarjoamatta.
mavavilj kirjoitti:
En muuten ymmärrä, miksi GNU ei voi paketoida jotain BSD:tä GNU-järjestelmäksi.
Juuri meinasin kertoa sinulle Arch BSD:stä, myöh. PacBSD, jossa sai ainakin sinun näkemyksiisi peilaten pitkälti "Linuxin" huonot puolet (epäyhtenäisen user spacen) ilman Linuxia ja toisaalta BSD:n huonot puolet (heikomman laitteistotuen) ilman FreeBSD:tä. Eräänlainen lose-lose-tilanne.
Tässä on joitakin syitä olla käyttämättä FreeBSD:tä: https://wiki.freebsd.org/Laptops#Laptop_support
Laitteistotuki on ajan kysymys, ja minusta on pikemminkin sattumaa, että ajureita on tehty Linuxille enemmän, koska esim. GPL-lisenssi ei ole yks. om. yrityksille hyödyllinen.
Mobiilikehittäjätkin rikkovat sitä, koska se ei ole hyödyllistä, kun se pakottaa julkaisemaan omat sorsat. Mutta BSD:llä olisi ollut hetkellisesti pienemmät markkinat.
Joku voisi itseasiassa spekuloida, että erinäisistä muista projekteista voi ennakoida, että ihmisten tietoisuus BSD:n eduista ja Linuxin ongelmista on lisääntynyt. Näin ollen on mahdollista, että Linux-velkaa (technical debt) maksetaan myöhemmin BSD:lle.
mavavilj kirjoitti:
-ei "monta epäyhteensopivaa distroa" -helliä, vain 3 pääbranchia, joista tarvitset luultavasti vain FreeBSD:tä
Käytän yhtä distroa laitteissani (myös RPi ja VPS), minulla ei ole "distro-hell" eikä "tsiljoona erilaista paketinhallintaa".
mavavilj kirjoitti:
-kokonaisuus, ei vain kernel -> userspace ja kernel liittyvät yhteen
Käyttämäni ohjelmat toimivat jo nyt aivan hyvin. Hieno markkinalause ei tuota minulle mitään lisäarvoa.
mavavilj kirjoitti:
-siirrettävä, koska pieni ja konfiguroitava
Mihin haluaisin siirtää sen ja miksi? Teininä oli ehkä siistiä käynnistää koulussa Linux muistitikulta, vaikka siitä ei ollut mitään hyötyä silloinkaan. Nykyään se on monissa paikoissa mahdotonta tai vähintäänkin hyvin epäkäytännöllistä.
mavavilj kirjoitti:
-mukana paljon edistyksellisiä ominaisuuksia
En tarvitse "paljon edistyksellisiä ominaisuuksia". Tarvitsen toimivan läppärin (esim. wifi, bluetooth ja suspend) ja muutaman melko tavanomaisen ohjelman (esim. selain, kehitystyökalut, audio- ja grafiikkaohjelmat), harvemmin joitain vanhoja pelejä. Palvelimelle tarvitsen tietyt aika tavalliset palvelinohjelmistot.
mavavilj kirjoitti:
-omistettava, BSD-lisenssi antaa käyttää, miten haluaa, eikä välttämättä miten muut haluavat
Voitko selittää jonkin tilanteen, missä tilanteessa minun olisi tarpeellista tehdä käyttöjärjestelmälläni jotain sellaista, mitä BSD-lisenssi sallii mutta GPL ei salli? GPL on mielestäni aivan ok ja ihan mielelläni jaan lähdekoodit, jos päädyn käyttöjärjestelmästä jotain korjaamaan.
mavavilj kirjoitti:
Laitteistotuki on ajan kysymys,
Olkoon vain, mutta jos tällä hetkellä omistamani läppärin wifi ja suspend eivät toimi FreeBSD:ssä, ymmärrettävästi en edes harkitse FreeBSD:n käyttöä.
mavavilj kirjoitti:
Miksi et käytä FreeBSD:tä?
Älä korjaa toimivaa, sanotaan.
Olen käyttänyt samaa distroa ilmeisesti vuodesta 2008–2009. Ei ole mitään syytä, miksi tästä vaihtaisin. Siitä olisi vain ylimääräistä vaivaa.
Nuorena ehtii säätää konettaan vaikka yötä päivää. Aikuisena on aika paljon muutakin tekemistä, eikä ole tarvetta päteä kavereille asentamalla Gentoota tai FreeBSD:tä.
Metabolix kirjoitti:
mavavilj kirjoitti:
-omistettava, BSD-lisenssi antaa käyttää, miten haluaa, eikä välttämättä miten muut haluavat
Voitko selittää jonkin tilanteen, missä tilanteessa minun olisi tarpeellista tehdä käyttöjärjestelmälläni jotain sellaista, mitä BSD-lisenssi sallii mutta GPL ei salli? GPL on mielestäni aivan ok ja ihan mielelläni jaan lähdekoodit, jos päädyn käyttöjärjestelmästä jotain korjaamaan.
mavavilj kirjoitti:
PlayStation
Väärä vastaus. Minun ei tarvitse koodata suljetun lähdekoodin käyttöjärjestelmää PlayStationille. Eli keksipä jokin muu vastaus.
Toinen juttu on vielä se, onko suljettu lähdekoodi tuossa tai muissakaan tilanteissa todella tarpeellista eli miksei PlayStationin käyttöjärjestelmää olisi voinut julkaista vaikka GPL-lisenssillä. Heillä oli kuitenkin omanlaisensa laitteisto ja varmasti omanlaisensa SDK suljetulla lähdekoodilla, niin mitä harmia olisi ollut avoimesta käyttöjärjestelmästä? Linuxiinkin on mahdollista liittää suljetun lähdekoodin laiteajureita, jos se niin kovasti huolettaa.
No ehkä sinun ei nyt tarvitse, mutta Linux:lla sinulla ei ole optiota siihen, jos joskus haluat.
Metabolix kirjoitti:
Toinen juttu on vielä se, onko suljettu lähdekoodi tuossa tai muissakaan tilanteissa todella tarpeellista eli miksei PlayStationin käyttöjärjestelmää olisi voinut julkaista vaikka GPL-lisenssillä.
On se tuossa ja muissa vastaavissa. PlayStationiin sisällytettiin koodia, joka on kaupallisesti arvokasta ja jota ei kannata jakaa kilpailijoille. GPL vs BSD/MIT -lisenssien debatissa yleinen ongelma koskee sitä, että GPL ei houkuta julkaisemaan ideoita, joilla saavutetaan kaupallinen etulyöntiasema tai jotka ovat tekijälleen arvokkaita muuten. Vai annatko niitä itse? Esim. jos olet käyttänyt niiden tuottamiseen huomattavasti aikaa ja energiaa. Joku pelikonsolin renderialgoritmi voi olla erittäin arvokas kaupallisesti.
GPL toimii periaatteella, että jos annat ja saat, niin muutkin antavat ja saavat. Mutta kaikkien kontribuutiot eivät ole samanlaisia.
mavavilj kirjoitti:
On se tuossa ja muissa vastaavissa. PlayStationiin sisällytettiin koodia, joka on kaupallisesti arvokasta ja jota ei kannata jakaa kilpailijoille.
Ei tuossa PS3:n tapauksessa sellaisesta ollut kyse vaan haluttiin estää mahdollisuus konsolin roottaamiseen.
Oletko muuten nykypäivän pelikonsoleihin tutustunut? Nykyäänhän nuo ovat käytännössä vähän erilaiseen koteloon paketoituja PC-koneita. Kaukana ovat ne ajat, kun konsolit olivat innovatiivisia ja omia erikoispiirejään käyttäviä laitteita.
jalski kirjoitti:
mavavilj kirjoitti:
On se tuossa ja muissa vastaavissa. PlayStationiin sisällytettiin koodia, joka on kaupallisesti arvokasta ja jota ei kannata jakaa kilpailijoille.
Ei tuossa PS3:n tapauksessa sellaisesta ollut kyse vaan haluttiin estää mahdollisuus konsolin roottaamiseen.
Eikö tämä ole sama asia kuin, että halutaan suojata kaupallisesti arvokas lähdekoodi? En ymmärrä myöskään, miten PlayStationille olisi mitenkään hyödyllistä joutua antamaan lähdekoodi GPL:n takia. Ei se ole mobiililaitevalmistajillekaan, mutta ne ovatkin Android-Linuxissa muista syistä.
mavavilj kirjoitti:
No ehkä sinun ei nyt tarvitse, mutta Linux:lla sinulla ei ole optiota siihen, jos joskus haluat.
Sekoitat kaksi aivan eri asiaa. Voin koodata BSD:stä oman käyttiksen johonkin projektiin, vaikka en käyttäisi BSD:tä itse. Onko sinulla jotain näyttöä, että PS3:n käyttis olisi myös kehitetty FreeBSD-koneita käyttäen?
Provosoiden voisi kysyä, että miksi et käytä mikrokontrollerilla pyörivää RTOSia kotikoneella päivittäisessä käytössä, jos työssä pitää ohjelmoida kyseisen kaltaisia laitteita?
jalski kirjoitti:
mavavilj kirjoitti:
On se tuossa ja muissa vastaavissa. PlayStationiin sisällytettiin koodia, joka on kaupallisesti arvokasta ja jota ei kannata jakaa kilpailijoille.
Ei tuossa PS3:n tapauksessa sellaisesta ollut kyse vaan haluttiin estää mahdollisuus konsolin roottaamiseen.
Eikö tämä ole sama asia kuin, että halutaan suojata kaupallisesti arvokas lähdekoodi?
Metabolix kirjoitti:
(21.03.2024 14:15:05): ”– –” Sekoitat kaksi aivan eri asiaa. Voin koodata...
Olen myös hieman itse taipunut siihen, että on mahdollista, että esim. Debian ja FreeBSD tukevat toisiaan ollen erilaisia. Mutta en ole täysin vakuuttunut tästä.
Olen taipunut asiaan hieman, kun eräästä varteenotettavasta lähteestä suositeltiin, että ei ole mahdollista kehittää täydellistä käyttöjärjestelmää, joten on luonnollista käyttää erilaisia, joissa on erilaiset vahvat puolet.
mavavilj kirjoitti:
jalski kirjoitti:
mavavilj kirjoitti:
On se tuossa ja muissa vastaavissa. PlayStationiin sisällytettiin koodia, joka on kaupallisesti arvokasta ja jota ei kannata jakaa kilpailijoille.
Ei tuossa PS3:n tapauksessa sellaisesta ollut kyse vaan haluttiin estää mahdollisuus konsolin roottaamiseen.
Eikö tämä ole sama asia kuin, että halutaan suojata kaupallisesti arvokas lähdekoodi?
Ei, vaan kyseessä on silloin se, että halutaan estää laitteen käyttäminen eri tavalla kuin valmistaja on päättänyt.
Eli kun mielestäsi "BSD-lisenssi antaa käyttää, miten haluaa, eikä välttämättä miten muut haluavat", lopputuloksena on tuote, jossa tapahtuu juuri päin vastoin: BSD-lisenssi estää käyttämästä laitetta, miten haluaa, vaan pakottaa käyttämään, miten muut haluavat.
Kuten jo kerroin, Linux ei pakota GPL-lisenssiä moduuleihin, eli SDK tai oma renderöintikoodi voi olla suljettua myös Linuxissa. Esimerkiksi NVIDIA tuottaa suljetun lähdekoodin osia Linuxiin.
Nvidia tuottaa myös FreeBSD:lle ajureita.
https://www.nvidia.com/en-us/drivers/unix/freebsd-x64-archive/
Minusta FreeBSD on käytössä paljon sulavampi kuin Debian. Se vaan toimii niiltä osin kuin se toimii vakaammin, nopeammin ja selkeämmin. Debian:ssa pitää arpoa kokoajan vaikkapa sitä, että mihin se asensi paketit tai niiden osat. Ja Debian 12 jumiutuu minulla joka toinen päivä sekä on varsin hidas jopa XFCE:llä.
Metabolix kirjoitti:
Juuri meinasin kertoa sinulle Arch BSD:stä, myöh. PacBSD, jossa sai ainakin sinun näkemyksiisi peilaten pitkälti "Linuxin" huonot puolet (epäyhtenäisen user spacen) ilman Linuxia ja toisaalta BSD:n huonot puolet (heikomman laitteistotuen) ilman FreeBSD:tä. Eräänlainen lose-lose-tilanne.
No siis, koska omasta mielestäni GNU/Linux on lähtökohtaisesti huonosti toteutettu, koska se on parsittu erillisistä paloista, eikä toteutettu kokonaisuudeksi. Tottakai silloin ei voi korjata mitään vaihtamalla muutamaa palaa. Olen siksi sitä mieltä, että FreeBSD on objektiivisesti paremmin toteutettu Unix-käyttöjärjestelmä. Tähän ei vaikuta se, että GNU/Linuxilla on enemmän sitä ja tätä, koska tämä on sosiaalinen seuraus. Joidenkin mielestä GNU/Linuxin suosio on sattuman kauppaa esimerkiksi markkinoinnin takia (monet eivät edes tiedä, että sille on vaihtoehtoja) + se, että se on helpompi oppia.
En ole tosin ihan varma siitä, että onko tuo lose-lose, vaan se on vaan turha, koska FreeBSD antaa paremman samasta ideasta. Ja sitten on Linuxulator yms. parseroimaan GNU/Linux-migraatiota.
Olisi ehkä ikävä suosittaa, että GNU olisi epäonnistunut käyttöjärjestelmäprojekti, mutta on mahdollista nähdä se näin. Siis koska se ei kehittänyt alkuperäistä kerneliä. Sitten se paikattiin Linux-kernelillä. Lopputulos on patchays.
Myös se, että Hurd ei ole edes parempi kuin Linux kernel suosittaisi, että GNU:ssa ehkä mättää jotain ja ehkä myös Linux olisi parempi omalla user space:lla.
On tietysti luonnollista, että ajureiden ollessa vain Linuxille valinta on helppo. Mutta tämä ei tarkoita, että GNU/Linux olisi objektiivisesti parempi käyttöjärjestelmä.
Edelleen minusta on outoa, että myös laitevalmistajia kiinnostaa FSF:n mukainen GPL-lisensointi. Olin olettanut, että tämä johtuu siitä, että käyttäjät ovat siellä, ei siitä, että se olisi laitevalmistajille ideaali.