Minulla alkaa armeija ensikesänä. Olen nyt hieman tutkinut noita armeijan palvelustehtäviä ja ohjelmoijapuoli kuulostaa kiinnostavalta. Onko putkalaisilla kokemuksia ohjelmoijan palvelustehtävistä? Jääköhän sieltä hyödyllistä osaamista käteen ja onkohan sinne ylipäätään viisasta yrittää päästä?
Ohjelmoijapalveluksia on 4 erilaista. Itseäni kiinnostaa seuraava:
Mun kokemuksella ATK-RUG:in oli ihan mahdoton päästä, jossa minusta olisi tullut reservin vänrikki. Ja ysärillä ei ollut muuta kuin ATK-RUG.
Huolokompaniasta sai ainakin työtodistuksen kun olin sitten siellä, jonka sai käyttää siihen, että jos hekee AMK:n jolla voi vähän saada pisteitä tietyille aloille hakiessa.
Entinen naapuri kuulemma töissä armeijassa IT-hommissa. Hänellä oli kuulemma niin tiukka salassapitosopimus, että ei saanut kertoa yhtään mitään töistänsä. Voi olla, että jos käyt ohjelmoijapuolen armeijan ja päivität aikanaan CV:tä, et saa kertoa siinä etkä tulevissa työhaastatteluissa yhtään mitään, millaista softaa teit tai mitä kieliä käytit.
Eräs tuttavani epäili, että koska armeijassa on niin tiukka kuri ja monet ovat perfektionistejä, voi olla, että siellä ohjelmistokehitystehtävät vaativat todella hyvää osaamista. Esimerkiksi voi joutua todistamaan, että ohjelmisto toimii virheettömästi tai etsimään Windowsin konekielisestä lähdekoodista haavoittuvuuksia.
walkout_ kirjoitti:
Mun kokemuksella ATK-RUG:in oli ihan mahdoton päästä,
Täällä nähdyn perusteella tämä ei yllätä ollenkaan. Onneksi AtskaFin on sentään etevä itsenäinen koodari.
AtskaFin kirjoitti:
Onko putkalaisilla kokemuksia ohjelmoijan palvelustehtävistä? Jääköhän sieltä hyödyllistä osaamista käteen ja onkohan sinne ylipäätään viisasta yrittää päästä?
En tiedä juuri tuon hyödyllisyydestä, mutta jos elämässä suunta on enemmänkin yliopiston kuin ammattikoulun puolelle, mikä tahansa on hyödyllisempää kuin tavallinen miehistötehtävä tai edes tavalliset AUK ja RUK. Eli jos ohjelmointi kiinnostaa enemmän kuin metsäleirit ja pyssyt, mitään menetettävää tuossa ei ainakaan ole.
Jos et pääse tuohon ohjelmoijapuolelle, suosittelen vaihtoehtona viestipuolta. Siellä on myös paljon teknisiä tehtäviä, joissa tarvitsee matemattisia taitoja. Jos löytyy vielä C-kortti tai radioamatööriluvat, on panssariviesti mahtava paikka ja ryynätä ei juuri tarvitse :)
Metabolix kirjoitti:
walkout_ kirjoitti:
Mun kokemuksella ATK-RUG:in oli ihan mahdoton päästä,
Täällä nähdyn perusteella tämä ei yllätä ollenkaan. Onneksi AtskaFin on sentään etevä itsenäinen koodari.
Sori osittain off-topic.
ATK-RUG ei ollut ohjelmoijan paikka ollenkaan tuohon aikaan ja sinne otettin vain yksi useiden muiden hakijoiden joukota alokaskauden jälkeen. Mutta syyt miksi en päässyt ei varmaan yllätä, jos sanon, että olin tuolloin 1998-luvulla vasta Automaatioa-asentajan pereilla ilman minkään laista ATK-kolutusta ja en tiedä olenko saanut edes kokeissa RUG:n soveltuvuus pisteittä tarpeeksi (psykoloogiset testit ja se yksi toinen testi). Kolmannekseen olin ihan tunari tehtävissä, joissa ollaan rintamalla IT-tykin kanssa. Voimat eivät ees riittäneet IT-tykin panosvyön täyytökoneen käyttön enkä jaksanut kanttaa edes laatikollista harjoutuskäsigranaatteja (kun ei voimat yksinkertaisesti riitä kanttan niitä kun muutama metri kerraallan jonka jälkkeen piti pitää tauko). Joten Parolan Panssari -korjaamo oli mulle oikeampi paikka Automaatio-asentajan tehtävissä, joissa tehtäviin kuului mm. hitseeminen ja ajoneuvojen hulto ja pesu. Tästä sain sitten oikean työtodistuksen, jonka kokemusena voi laittaa CV:hen ja hakea sitten Automaatio-puolen Insinöörikouluun AMK:iin. Mutta sentään olin siellä A-miehen papreilla. Ja olin kuin A-luokan hitsaaja pomon mielestä ja sain siitä taidosta 5 kuntsaria, joka on ehdoton maksimi mitä sitten komppanian vääpeli myöntää.
walkout_ kirjoitti:
en tiedä olenko saanut edes kokeissa RUG:n soveltuvuus pisteittä tarpeeksi (psykoloogiset testit ja se yksi toinen testi).
Mielestäni hylkäykseen voisi riittää jo se, että ei osaa kirjoittaa RUK eli Reserviupseerikoulu.
Vai mikä on tämä RUG, josta selität?
Tietenkin erikoistehtävissä voidaan vaatia erityistä osaamista, mutta koulutuksen sijaan myös hyvä harrastuspohja usein sopii. Harrastuksen kautta voi oppia esimerkiksi ohjelmoinnista ja hakkeroinnista paljon enemmän kuin jollain muutaman vuoden koulutuksella.
Itsekin katselin reilu vuosi sitten noita armeijan tehtävävaihtoehtoja, mutta päädyin lopulta monien pienten syiden summana hakemaan kutsuntojen jälkeen siviilipalveluksen puolelle.
Enkä ole katunut päätöstä yhtään vaikka sitä pitkään mietinkin. Palveluspaikka löytyi varsin helposti, tosin pääkaupunkiseudulta eli omasta näkökulmasta toiselta puolelta Suomea. Pääsin mukaan juuri alkavaan projektiin koodaamaan erään valtion viraston maanlaajuiseen mittaustoimintaan liittyvää uutta järjestelmää.
Aloitin palveluksen vain muutama päivä lakkiaisten jälkeen, jolloin yliopisto-opintojen alkukaan ei siirtynyt kuin vuodella (tammikuussa alkava vuosi intissä olisi tarkoittanut käytännössä kahta välivuotta opiskelusta). Palvelus olisi päättynyt jo huhtikuussa, mutta jatkoin vielä tämän kesän kesätöissä samassa projektissa. Miten usein armeijasta saa ja haluaa kesätöitä? Ja niitä kuntsareitakin napsahteli toista kymmentä.
Siviilipalveluspaikkarekisterissä oli muistaakseni tuolloin 2-3 ohjelmointiin liittyvää paikkaa auki, nytkin näyttäisi ainakin yksi olevan. Muistaakseni muutaman viikon sisällä on tulossa taas ilmoitus tästä omastakin palveluspaikasta!
Metabolix kirjoitti:
(21.07.2020 07:54:56): ”– –” Mielestäni hylkäykseen voisi riittää jo se...
En selitä mitään ja mistä tiedät, että kirjoitinko asian väärin 1998 kun olin Intissä? Asiasta ei tarvitse enää kovin montaa viestiä vaihdella, ettei tenne tule taas julkistadepaattia ja kunnon sellaista missä on minä vastaan sata aliarvioijaa eli dissaajaa.
Minulle sanottiin jo 15 vuotta sitten, että koodaritehtäviin valitaan ensisijaisesti niitä 28-vuotiaita Nokian insinöörejä ja että 19-vuotiaana kuoppakärppänä sinne on ihan turha haaveilla pääsevänsä. Nyt yli 30-vuotiaana en kyllä yhtään ihmettele, jos noin tosiaan on, vaikken edelleenkään tiedä varmaksi.
Keskittäisin energiani ennemmin armeijan välttämiseen kuin että miettisin, mitä menisin sinne tekemään. Armeija on ajanhaaskausta.
The Alchemist kirjoitti:
(21.07.2020 19:37:50): Minulle sanottiin jo 15 vuotta sitten, että...
Armeijassa oppii kyllä välttelemään asioita... ;) Esimerkiksi toimiva keino varmistaa, että leirillä useampi taistelija sai nukkua kunnolla yön aikana oli ilmoittaa vartiopaikan puhelin ja viestiaseman päivystäjän puhelin samalle numerolle...
Jännänä kuriositeettina mainittakoon, että jos olet nainen tai VMTL-taistelija niin mahdollisuutesi johtajakoulutukseen nousivat juuri!! ;)
Tuntuu porukalla täällä olevan mielenkiintoisia ja elämää suurempia odotuksia asepalvelus ajalle! Jos odotat pääseväsi haastamaan itseäsi älyllisesti tai fyysesti niin tulet todennäköisesti pettymään.
Kannattaa käydä intti 18-vuotiaana tai viimeistään heti parikymppisenä. Ei kai kukaan täysijärkinen jaksa enää kolmekymppisenä mennä leikkimään lasten kanssa?
jalski kirjoitti:
(21.07.2020 21:54:41): ”– –” Armeijassa oppii kyllä välttelemään asioita...
Niin ja leriltä luistajat, jotka hekee VP:tä tahallaan keksityllä sairaudella ovat äryttäviä, koska jos teltassa ei ole tarpeeksi työvoimaa ja melkein kaikki luistaa niin me jotka helusimme 3-viikoon ginesiin leirille saamme paiskia homma niidenkin edestä ja väsymme loppuun. Mellä kävi just näin huoltokomppaniassa ja alimiehityksellä tehtiin hommia niin nukahdeltiin melkeimpä jopa seisailteen. Ja sillä oli myös kunsareita "varastavia" heeboja, jotka teki kovasti hommia vain silloin kuin skapparit oli paikalla ja kaikki muut ajat ne vaan nukkui ja eivät tehneet mitään ja saivat kunstraisa jotka olisi kuulunut jollekkin toiselle ja meniin kompanian vääpelille valittaan asiasta myöhemmin leirin jälkeen mutta se ei siinä vaiheessa enää auttanut. Ihme touhua.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.