Osaako joku kertoa, että millaisia juttuja katsotaan, kun yritetään selvittää ohjelmistotuotteen markkinat eli mahdolliset ostajat ja tuotteen sopiva hinta ja ominaisuudet?
Aihe kiinnostaa, koska uutisissa luki, että esim. Rovio on tehnyt 50 epäonnistunutta peliä ennen Angry Birds:iä. Luullakseni he luulivat jokaisen 50 kohdalla tekevänsä menestyvän pelin. Kysymys ei koske vain pelejä.
Oikea bisneslogiikka on olla tekemättä ensimmäisillä tuotoksilla bisnestä. Laatua arvostetaan ja sitten, kun olet tehnyt sen "ännännen" laadukkaan tekeleen (toivottavasti) ja saanut paljon positiivista palautetta, niin voit alkaa harkitsemaan jotain pientä sivutuloa toiminnallasi. Näin ainakin mobiiliapplikaatioiden kohdalla, joita on tarjolla tuhottomasti Web Storessa.
Muistelen Fingersoftin kehittäjän toimineen juuri tällä mentaliteetilla ja ensimmäiset mobiilisovellukset taisivat hänellä olla jotenkin kuvien käsittelyyn liittyviä. Uskon kuitenkin, että hänenkin kohdalla tarvittiin ripaus (tai vähän enemmänkin) tuuria, että ohjelmat lähtivät ylipäätään leviämään (Suomi on kuitenkin pieni markkina verrattuna mahtimaihin, kuten Japaniin).
Ensiarvoisen tärkeää on, että olet itse kiinnostunut tekemisistäsi, jotta sinulla ylipäätänsä riittää motivaatiota jatkaa vähän pidemmällekin. Jos olet esimerkiksi kiinnostunut kalastuksesta, niin voi yrittää koodata verkkoalustan perhojen esittelyä varten ja sitten vaikka laajentaa tämän kaupaksi, jos vaikuttaa siltä, että homma lähtee kannattamaan. Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä, ei varmaan rahallisesti tuottoisena sellaisena. ; )
Markkinointi oma taiteenlajinsa ja usein sitä hoitavatkin eri henkilöt.
Mutta oikeat ideathan nimenomaan ovat kaupallisesti vähintään alan TESin tuottavia. Koska joku on valmis vaihtamaan siihen. Ilmaiseksi voi räpeltää mitä vain.
Ongelma onkin tietää, mistä muut haluavat maksaa. Minusta tuntuu, että monessa ohjelmistokategoriassa ainoa kilpailumuuttuja on hinta ja ilmiönä race to the bottom.
Tavallaan siis, jos tekee kaupallisesti epäonnistuneita projekteja, niin tämä on osaamisen puutetta.
Keksin ainakin itse:
Ajoitus
Tieto olemassaolosta
Saavutettavuus
Sopivuus
Miellyttävyys
Pitkän tähtäimen tuotelojaalius
Mutta miten mitata näitä? Oma kiinnostushan ei sitten mitenkään takaa relevanssia muille.
Harjoittelu voi liittyä siihen, että voi tuottaa ohjelman riittävän nopeasti, jotta tuntiliksa on vähintään TESin mukainen.
mavavilj kirjoitti:
Mutta oikeat ideathan nimenomaan ovat kaupallisesti vähintään alan TESin tuottavia. Koska joku on valmis vaihtamaan siihen. Ilmaiseksi voi räpeltää mitä vain.
Ongelma onkin tietää, mistä muut haluavat maksaa. Minusta tuntuu, että monessa ohjelmistokategoriassa ainoa kilpailumuuttuja on hinta ja ilmiönä race to the bottom.
Usein maksuvalmius perustuu hetkelliseen tarpeeseen ja tekijät palkataan lähes välittömästi. Tulevaisuutta on haastava visioida.
Nykyajan trendeihin syventyminen saattaisi olla hyvä idea. Esimerkiksi nyt, kun ChatGPT ja AI ovat olleet paljon otsikoissa, niin erilaiset asikaspalvelubotit voisivat herättää kysyntää.
No AI-hommissa on sekin ongelma, että ne eivät triviaalisti korvaa ihmistä. Luultavasti markkinoinnissa käytetään joskus hyväksi ihmisten tietämättömyyttä.
Maailmassa on todella paljon ohjelmistoja, joita pitää jatkokehittää, tai valmiita asiakkaita, joilla on käsitys omista tarpeistaan. Suuri osa ohjelmoijista työskentelee näiden asioiden parissa. Yksittäisen ohjelmoijan ei tarvitse olla uuden innovatiivisen ohjelmiston keksijä, väittäisin sen olevan jopa suhteellisen harvinaista.
Jos haluat tehdä jotain hyödyllisellä tavalla innovatiivista, kannattaa ehkä hankkia jonkin alan koulutusta ja työkokemusta tai muita kontakteja alan ammattilaisiin, jotka osaavat kertoa, minkälaisia ongelmia heillä on työssä ja paljonko niihin kuluu työaikaa. Tästä lähtökohdasta voi lähteä miettimään, paljonko aikaa olisi mahdollista säästää uudella apuohjelmalla eli mikä sen rahallinen arvo olisi tilaajalle ja onko tämä järkevässä suhteessa sen kehityskustannuksiin.
Joo no minulla on maisterin tutkinto, mutta en ymmärrä bisnestä, jos haluaisin yrittäjäksi. Siksi kysyn.
Olen viimeaikoina nähnyt esim. tuotteita, joiden ovh on €349, mutta kesto-alessa €29.99. Tämäkin indikoi, että bisnes ei ole ihan suoraviivaista.
mavavilj kirjoitti:
Olen viimeaikoina nähnyt esim. tuotteita, joiden ovh on €349, mutta kesto-alessa €29.99. Tämäkin indikoi, että bisnes ei ole ihan suoraviivaista.
Itse luonnehtisin että tuollaisten tuotteiden hinta on se 30 euroa ja se 349 on vain idioottien kusettamista. Mielestäni tuo ei indikoi mitään itse bisneksestä vaan lähinnä markkinoinnista yleisemmällä tasolla.
Suomessahan "jatkuvat alennukset" eli se että tuotetta ei todellisuudestaa koskaan myydä väitetyllä "normaalihinnalla" on peräti laittomia
No siis, nuo (digitaaliset äänenkäsittelymallit) on mahdollista valuoida 349, koska vastaava analoginen toteutus maksaa esimerkiksi 3499.
Mutta 29.99 indikoisi, että kuluttajat eivät arvota tuotetta samanlailla kuin kehittäjä. Jos näin on, niin kehittäjä on arvioinut väärin. Miksi?
Hinnoittelu on toki vain yksi osa strategiaa, mutta joillekin kuluttajille sen tulee heijastaa myös laatua.
Itse muuten ostan kilpailevista tuotteista yleensä edullisimman, jossa on haluamani ominaisuudet. Mutta tällaisen myyminen vaatisi, että tietää kilpailijoista, joista ei aina ole tietoa.
Liputtaisin aika vahvasti työkokemuksen puolesta, jos ei ole mitään yritysideaa.
mpni kirjoitti:
Liputtaisin aika vahvasti työkokemuksen puolesta, jos ei ole mitään yritysideaa.
Ei vastaa kysymykseen.
Ilmiselvästi kokemuskaan ei takaa menestystä. Siis esim. jos 48 pelin kokemus ei riitä. Silti esim. Rovio on kai ainakin joitakin kertoja rekrynnyt kokenutta henkilöstöä.
Toisaalta on mahdollista, että ensimmäinen idea menestyy. Kysymys kysyykin, miten tämän voi tietää?
Syy, miksi kokemus ei riitä on selvä:
Koska kaikilla kilpailijoillasikin on kokemusta. Se ei ole erottava tekijä. Se ei sinällään tee tuotteesta myyvää.
mavavilj kirjoitti:
Toisaalta on mahdollista, että ensimmäinen idea menestyy. Kysymys kysyykin, miten tämän voi tietää?
Selvästikään sitä ei ole mahdollista varmuudella tietää. Sanoisin että jos kehität menetelmän jolla pystyy ennakkoon tietämään menestyykö idea vai ei niin olet pian maailman rikkain ihminen.
Siis ihan empiirisen aineiston perusteella. Esimerkiksi Quibiin laitettiin 1,75 miljardia rahaa ja 8 kuukauden päästä todettiin että idea ei menesty. Jos olisi etukäteen tietänyt varmasti että idea ei menesty, niin...
Grez kirjoitti:
(25.03.2024 18:44:20): ”– –” Selvästikään sitä ei ole mahdollista...
No ehkä menestyjät erottaakin nämä bisnestekniikat, joita kysytään.
Onhan lopulta täysin epäedullista käyttää resursseja myymättömiin tuotteisiin.
Eikä tarkoitus ole tietysti tietää tarkkoja lukuja, mutta varmistaa, että ROI on todnäk vähintään xyz. Lopulta tähän voi käyttää myös esim. alennusmyyntejä.
https://www.wired.com/story/how-rovio-made-angry-birds-a-winner/
Näyttää suosittavan, että Angry Birdsin tapauksessa voittava taktiikka on addiktiota ruokkiva mekaniikka. Ehkä nämä myy vähän kuin nikotiini? Kuten myös sosiaalisen median ohjelmistot.
Ei taida muuntua kauhean hyvin muihin ohjelmiin tosin.
Ehkä se, että tuottaako ohjelmisto säästöjä toimii muissa ohjelmissa.
Olen esim. kuullut, että suunnitteluohjelmistoissa ei aiemmin ollut ihan triviaalia, että onko ohjelma parempi kuin käsityökalut.