Minua häiritsee, kun kaikkialla pyörii jotkut Tableau:t ja Snowflake:t, mutta jos tekisin itse, niin en koskaan käyttäisi näitä, vaan avoimen lähdekoodin vastineita.
Jos veikkaan oikein, niin näitä käyttävien yritysten idea on, että he maksavat toiselle firmalle osan siitä, että he tekevät oman ohjelmistonsa osan, jotta käyttävän firman ei tarvitse käyttää aikaa tähän. Eli Tableau:ssa maksetaan Tableau:n kehittäjille, jotta käyttävän firman ei tarvitse kehittää Tableau:ta tai etsiä sille tukea.
Mutta koska en tykkää suljetusta ohjelmistosta sen takia, että se ei salli avoimen lähdekoodin hyveellisiä ominaisuuksia, kuten koodin opiskelua tai adaptoimista, niin minua pitäisi motivoida erilailla näihin työkaluihin.
Eli miksi tai miten käyttää esim. Tableau:ta?
Kaupallinen yritys tietysti itse haluaa, että heidän tuotetta käytettäisiin muuten vaan. Tableau ei esimerkiksi tarjoa mitään avointa versiota, joten heidän intressinsä on omistaa alusta.
Avoimeen lähdekoodiin verrattuna etuna on, että maksavana asiakkaana voit odottaa saavasi tukea ja yleensä kohtuullisen nopeasti. Avoimessa lähdekoodissa bugi voi olla vuosia korjaamatta mikäli satut kuulumaan siihen vajaaseen yhteen prosenttiin käyttäjistä johon se pelkästään vaikuttaa.
jalski kirjoitti:
(21.03.2024 14:03:08): Avoimeen lähdekoodiin verrattuna etuna on, että...
Kyllähän avoimiin lähdekoodeihinkin voi saada maksullista tukea.
Minusta on vähän huono vaihtokauppa vaihtaa koodi suljetuksi ja saada tukea. Ymmärrän pointin, mutta tuo on lyhytnäköistä. Suljetusta koodista joudut joka tapauksessa maksamaan niin kauan kuin käytät sitä tai kun sinulla on siihen sidottua dataa.
jalski kirjoitti:
(21.03.2024 14:03:08): Avoimeen lähdekoodiin verrattuna etuna on, että...
Olen täysin toista mieltä. Jos avoimessa koodissa on bugi, niin voit korjata sen jopa itse, mutta suljetussa koodissa olet palveluntarjoajan varassa eli, jos sitä ei kiinnosta (maksuakaan vastaan) korjata bugia, niin olet pulassa.
Avoimessa koodissa voit joko korjata sen itse tai maksaa jollekin joka osaa korjata sen bugin.
peran kirjoitti:
(21.03.2024 17:00:00): ”– –” Olen täysin toista mieltä. Jos avoimessa...
Otetaan esimerkkinä vaikka joku kaupallinen ohjelmointikielen kääntäjä. Kumman luulet todennäköisemmin korjaavan bugin, kaverin joka pelkästään käyttää kääntäjää omana ohjelmointityökalunaan vai kaverin joka on toteuttanut kaiken alusta asti itse, tuntee koodin läpikotaisin ja on toteuttanut kääntäjiä työkseen kolme vuosikymmentä?
jalski kirjoitti:
(21.03.2024 17:20:49): ”– –” Otetaan esimerkkinä vaikka joku kaupallinen...
Riippuu bugista. Joskus jopa GCC:ssa bugi voi olla vain yksi muutettava rivi.
Sitä paitsi, jos ei itse osaa, niin sitten tehdään ticketi.
Itselläni on henkilökohtainen kokemus eräästä suljetusta taloushallinnon sovelluksesta, jossa yhdestä raportista ei saatu haluttuja tietoja ulos.
Kyseistä nyrkkipaja ei ollut kiinnostunut vaan kysyi tarkennusta, että oliko kyseessä bugi vai ominaisuus.
Ilmeisesti heidän mielestään kyseessä oli ominaisuus, jota ei siis tarvitse korjata.
Minut pyydettiin auttamaan ongelmissa. Sain kuitenkin noukittua sen verran, että näin toimimattoman raportin tekotavan ja sorsat. Niiden avulla onnistuin korjaamaan raportin purkkakorjauksella. Se korjaus ei ollut kovinkaan sofistikoitunut vaan hidas purkkakorjaus, mutta kuitenkin antoi oikeat tiedot raporttiin.
Jos minä en olisi nähnyt toimimattoman raportin koodia, niin ko. yrityksellä olisi n.s. tavara osunut tuulettimeen pahasti.
Jos ohjelma olisi ollut avointa koodia, niin minulla olisi ollut mahdollisuus tehdä hienostuneempi korjaus.
Tikettejä voi tehdä sekä avoimiin että suljettuihin ohjelmiin, mutta siinä on eroa, että tikettejä voi käsitellä suljetun koodin sisällä vain ko. pulju jonka tuotosta tavara on, ja avoimen koodin tapauksessa tiketin voi käsitellä lähes kuka tahansa, jolla on riittävät taidot, ohjelmat ja tietokoneet.
jalski kirjoitti:
maksavana asiakkaana voit odottaa saavasi tukea ja yleensä kohtuullisen nopeasti.
Voi kun näin olisikin. Ainakaan eräs T-kirjaimella alkava terveydenhuollon järjestelmätoimittaja ei toimi näin, vaan osa bugeista onkin ominaisuuksia, osaan tarjotaan kiertotie (eli työn hidaste) ja osaan vastataan suoraan, että bugi on mutta emme osaa korjata. Ja vielä mediassa kauhistellaan, miksi sote-ammattilaisilla ei riitä aika varsinaisiin töihin.