Mitkä ovat pilvipalvelujen (esim. Azure, AWS, GCP) keskeiset käyttökohteet?
Tiedän vain, että silloin kun asia ei mahdu muualle.
Määrittele ensin pilvipalvelu. Sekin voi tarkoittaa niin monta asiaa. Esimerkiksi nyt tuo mainitsemasi Google Cloud Platform sisältää kaikenlaisia palveluita perinteisestä virtuaalipalvelimesta moderneihin AI-juttuihin.
Palveluiden käyttötarkoitus on sinänsä yleisellä tasolla sama: joku muu vastaa laitteistosta ja sovittuun rajaan asti ylläpidosta, ja itse voi keskittyä siihen osan projektia, jonka haluaa itse tehdä. Eli tällä tavalla esimerkiksi pienyrityksessä voi keskittää resurssit siihen yrityksen omaan tuotteeseen eikä palvelinten ylläpitoon ja ohjelmistojen säätämiseen. Kun huomioidaan työajalle kertyvä hinta, tulee helposti edullisemmaksi käyttää jotain valmista alustaa kuin ylläpitää omaa palvelinta, vaikka oma palvelin olisi tavallaan "ilmainen".
Okei eli PAAS?
Olin ajatellut kuitenkin esim. että alustan käyttäminen vaatii lisää työvoimaa kuin vain olemassaolevan softan skaalaaminen.
Koska 95% Fortune-yrityksistä käyttää alustaa, niin luulin, että se on keskeisempi kuin vain kustannuskysymys.
Lisäksi en lähtökohtaisesti ymmärrä, miten sekä palvelun tuottaja ja käyttäjä voivat samanaikaisesti voittaa taloudellisesti. Eli miten palveluiden tuottajat voivat hinnoitella palvelun alemmaksi kuin itse tekemänä. Monesti tämä menee toisinpäin, kuten vaikkapa kaurapuurossa.
Onko näillä jotkut volyymiedut käytössä, jotta heidän samat serverinsä ovat halvempia kuin jos ostaa itse samoja servereitä?
Entä jos käyttäisi jotain lokaalisti deployattua palvelua, kuten varmaan OpenStack?
Tämä voi olla naiivia, mutta minulla oli ennakko-oletus, että poislukien lisääntyneet tehot, niin PAAS:t ovat lähinnä ihmisille, jotka _eivät osaisi_ tehdä vastaavia itse. Esim. Kubernetesia (https://www.linkedin.com/pulse/diy-kubernetes-vs-paas-matt-galvagni). Ja esim. koska pilvessä on usein rajoitetummat oikeudet kuin mitä saisi omalla raudalla. Eli se on semmoinen ihmistä vaatimaton "preset-serveri" serverikehittäjiltä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pilvipalvelu
"Pilvilaskennan liiketoimintamallit perustuvat itsepalveluun ja joustavaan käyttöperustaiseen hinnoitteluun ja virtuaalisten alustojen edullisuuteen ja skaalautuvuuteen. Pilvilaskennan liiketoimintamallin tavoitteena on tarjota asiakkaalle enemmän tehoa pienemmällä vaivalla ja ilman perinteisiä perustamiskustannuksia."
Eli se ei vaadi sitä, että pitää maksaa palkkaa serverikehittäjälle (ihminen).
Muuten kysyin myös tämän:
Sen takia, että voi olla, että Suomen kaltaisessa maassa PAAS voi olla huomattavasti kustannustehokkaampi kuin mihin maassa on resursseja. Eli on tehokkaampaa ottaa amerikanpoikien tekeleet, eikä uskoa, että voi itse täällä tehdä paremman.
Monessa muussakin asiassa on aivan mielivaltaista olettaa, että useimmilla yrityksillä on resursseja replikoida pienintäkään osaa siitä, mitä on tehty jonkun 100000:n ihmisen voimalla suuryrityksessä. Tällöin Suomen kaltaisessa kontekstissa pilvipalvelun merkitys voi olla suurempi. Esimerkiksi, koska tuskin täällä on kustannustehokasta rakentaa niitä serverifarmejakaan.
Ehkä on olemassa myös varteenotettavia avoimen lähdekoodin deploymentteja. Mielestäni pilvipalveluissa ikävintä on vendor lock-in.
mavavilj kirjoitti:
Lisäksi en lähtökohtaisesti ymmärrä, miten sekä palvelun tuottaja ja käyttäjä voivat samanaikaisesti voittaa taloudellisesti. Eli miten palveluiden tuottajat voivat hinnoitella palvelun alemmaksi kuin itse tekemänä.
Alkuun voi lukea vaikkapa sivua https://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_etu
Saattaa tulla nuorelle yllätyksenä, mutta tuottavasta työstä saa rahaa ja sillä rahalla voi ostaa palveluita. Usein oman tutun työn tekeminen on niin paljon tehokkaampaa, että kannattaa käyttää oma aika siihen ja joku muu voi taas tehdä vieraan työn nopeammin ja halvemmalla ja ehkä jopa paremmin. Jos samaa palvelua tarjotaan suurelle joukolle, tekijällä on luultavasti siihen jokin kätevä prosessi tai ainakaan ei kulu aikaa dokumentaation lukemiseen.
Pilvipalvelussa on se lisähyöty, että laitteistoresursseja voi myydä enemmän kuin onkaan, koska käyttöaste ei ole kuitenkaan kaikilla täysi ympäri vuorokauden (tai ikinä). Googlella on jopa se rako täytetty, että voi ottaa johonkin kiireettömään laskentaan halvemman palvelimen, joka saattaa kuitenkin sammua yllättäen, jos resurssit tarvitaan muualle.
Okei eli vaikuttaa siltä, että palveluista pitäisi ymmärtää vähintään kustannusefekti. Eli miksi joku vaihtoehto ei todennäköisesti ole edullisempi.
Ei tämä ole sen kummempaa kuin se, miksi taloja rakentavat rakennusalan ammattilaiset (eikö kuka tahansa osaa lyödä nauloja?) ja miksi kerrostalo on edullisempi kuin sama määrä asuntoja erillistaloina.
Metabolix kirjoitti:
Ei tämä ole sen kummempaa kuin se, miksi taloja rakentavat rakennusalan ammattilaiset (eikö kuka tahansa osaa lyödä nauloja?) ja miksi kerrostalo on edullisempi kuin sama määrä asuntoja erillistaloina.
Vertaus ontuu, koska talot on aina tavallaan lähes maksimikäytössä, vaikka tilat olisi tyhjänä.
Ehkä joltain saa myös sellaista baremetallia, jonka voi konffata täysin vapaasti?
Pilvihän ei muuten ole edullisempi kuin kotipc ellei käyttö ylitä tai seuraa tiettyjä rajoja. Maksaa nopeasti oman koneen hinnan ja sähkötkin.
mavavilj kirjoitti:
Vertaus ontuu, koska talot on aina tavallaan lähes maksimikäytössä, vaikka tilat olisi tyhjänä.
Tämä ei kattanutkaan juuri sitä osaa pilvipalvelun hyödystä mutta kattoi ne muut osat eli osaamisen ja bulkkihyödyn.
Halvempaa myös tehdä kaksi samanlaista kerrostaloa kuin pyytää toiseen erilaiset piirustukset.
Metabolix kirjoitti:
(16.03.2024 20:14:10): ”– –” Tämä ei kattanutkaan juuri sitä osaa...
Okei eli pilvipalvelu on elementtitalo?
Tylsempi kuin erikseen suunniteltu, mutta ajaa keskimäärin asiansa. Skaalattava.
mavavilj kirjoitti:
Ehkä joltain saa myös sellaista baremetallia, jonka voi konffata täysin vapaasti?
Toki saa. Harvoin kannattaa bare metallia ottaa, virtuaalipalvelin on selvästi halvempi ja yleensä aivan hyvä ratkaisu.
mavavilj kirjoitti:
Pilvihän ei muuten ole edullisempi kuin kotipc ellei käyttö ylitä tai seuraa tiettyjä rajoja. Maksaa nopeasti oman koneen hinnan ja sähkötkin.
Onko teillä kotona koskaan sähkökatkoja tai muusta syystä netti poikki? Ukkosta, riskiä laitteen hajoamiseen? Etähallintajärjestelmää, jolla voi korjata palvelinta vaikka lomamatkalta (kun kotona oli se sähkökatko ja tiedostojärjestelmään tuli vika, jonka takia palvelin ei käynnisty normaalisti)? Lapsivieraita tai lemmikkejä, jotka irrottaisivat tai rikkoisivat johtoja?
Pilvessä halvimmallakin virtuaalipalvelimella on jonkinlainen 24/7 valvonta, parempi uptime kuin kotona, luultavasti RAID-levyt levyvikojen varalta, mahdollisuus siirtää eri laitteelle lähes välittömästi laitevian ilmetessä, nopea kuituyhteys julkisella IPv4-osoitteella, DNS-palvelut ja toimiva etähallinta. Pikku nettisivut toimivat ihan hyvin jo halvalla 1 vCPU / 512 MB virtuaalikoneella (ainakin ulkomailla noin 5 €/kk + alv), ja päivittäminen isompaan ei maksa kertasummaa vaan ainoastaan uuden isomman kuukausimaksun.
Ei tästä helposti tule omalla koneella säästöä.
Metabolix kirjoitti:
Pikku nettisivut toimivat ihan hyvin jo halvalla 1 vCPU / 512 MB virtuaalikoneella (ainakin ulkomailla noin 5 €/kk + alv), ja päivittäminen isompaan ei maksa kertasummaa vaan ainoastaan uuden isomman kuukausimaksun.
Ei tästä helposti tule omalla koneella säästöä.
No laske monta kuukatta saa kunnes omistaisi jo koneen.
Tietysti vuokraaminen laskee sijoitusriskiä.
mavavilj kirjoitti:
No laske monta kuukatta saa kunnes omistaisi jo koneen.
Virtuaalipalvelin on aina ajan tasalla, eli laske koneen hinta ja kaikkien tulevien korjausten tai uusien koneiden hinta.
Sähkön hinta ei ole nolla. Vaatimaton 10 W jatkuva kulutus tekisi kuukaudessa 7 kWh, nykyhinnoilla euron verran jo sekin.
Valokuidun päivitys 1 tasoa ylempään nopeuteen (jotta kaista riittää varmasti sekä omaan käyttöön että palvelimelle) on halvimmillaan 3 €/kk. Muista konfiguroida QoS, ettei omat kissavideot tuki palvelimen kaistaa.
Kiinteä IP ei ole edes listattuna monelta tarjoajalta ja siitä lisähinta esim. Localnetillä 15 €/kk. Tietysti dynaaminen julkinen IP on myös mahdollisuus, sekin on monella nykyään lisäpalvelu ja voi maksaa jotain, ja vaatii taas oman säätönsä DNS:n kanssa.
UPSin hinnat näyttää lähtevän 130 € vaikka Verkkokauppa.comissa, ellei meinaa pitää palvelinta läppärillä.
DNS-palveluillakin on hintansa, jos eivät ilmaisversion ominaisuudet riitä.
Ja niin edelleen. Jokaisen osan hankintaan, palvelun tilaukseen jne. voi laskea vaikka 15 min aikaa + kauanko menee päätöksen tekemiseen esim. minkä koneen hankkii. Yhteensä pian useampi tunti koossa. Jos sillä ajalla olisi tehnyt töitä vaikka 4000 €/kk palkalla eli 25 €/tunti, on siinäkin veroista huolimatta taas vuoden VPS-kulut hukattu.
Jotain Raspberry Pi:ta isommalla palvelimella ja UPS- ym lisälaitteilla huomioi, että laitteen sijoittelu on myös jostain pois, eli älä unohda asunnon neliöhintaa noin 3000-4000 e/neliö pääkaupunkiseudulla.
mavavilj kirjoitti:
Eli:
Mitäs, jos vaan mietit yksinkertaisesti siten, että 2 vCPU / 2048 MB VPS palvelin maksaa sinulle kuukaudessa noin yhden olut tuopin verran.
jalski kirjoitti:
mavavilj kirjoitti:
Eli:
Mitäs, jos vaan mietit yksinkertaisesti siten, että 2 vCPU / 2048 MB VPS palvelin maksaa sinulle kuukaudessa noin yhden olut tuopin verran.
En koska mukana on myös se, että kenen yritystä haluaa tukea. Isoissa tarjoajissa on se huono puoli, että näin tulee välillisesti rahoittaneeksi heidän liiketoimintansa keskittymistä eli monopolisoitumista.
Ajattelen mielummin kuten luomu pientuotanto vs tehomaatalous.
mavavilj kirjoitti:
kenen yritystä haluaa tukea.
Väkisin omaan käyttöön itse tekeminen ei ole tässä asiassa hyödyllistä työllistävää lähituotantoa vaan enintään harrastus ja luultavasti resurssien hukkaa (myös materiaalista, ei siis kovin ekoa tai luomua, toisin kuin vaikka oman pihan omenat).
Jos haluaa tukea suomalaista pientä firmaa, se on tietysti ihan käypä arvovalinta paikallisen työllisyyden ja valtiontalouden kannalta. Arvovalinnat maksavat. Jos tekee tuolla perusteella päätöksen, voikin lopettaa tämmöisen 5 euroa per kuukausi hintaluokan hintavertailun tarpeettomana.
Siis pilvipalveluihinhan liittyy se riski, että jos resurssi ei ole lokaali, niin esim. poliittisen konfliktin sattuessa pääsy siihen on epävarmaa.
On lokaali energiakin kalliimpaa, mutta siinä on toisia etuja.
Ongelma on, että jos katsotaan, mitä käytetään, niin reilusti suurin osa ottaa big three:ltä palvelun.
mavavilj kirjoitti:
Siis pilvipalveluihinhan liittyy se riski, että jos resurssi ei ole lokaali, niin esim. poliittisen konfliktin sattuessa pääsy siihen on epävarmaa.
Miten isona pidät riskiä palvelut estävään konfliktiin vaikka Ruotsin tai Saksan kanssa verrattuna siihen, että Venäjä tai Kiina estää palvelun toimimisen ihan tällä koto-Suomessa vetelemällä vähän ankkuria Itämeren pohjassa? Itse pidän vielä paljon näitä isompana riskinä, että paikallinen kaivuriyritys estää sähkön tai netin toiminnan kotona.
mavavilj kirjoitti:
Ongelma on, että jos katsotaan, mitä käytetään, niin reilusti suurin osa ottaa big three:ltä palvelun.
Jos palvelu toimii hyvin ja ei millään tavalla ole estetty muiden pääsyä markkinoille, miksi tämä on sinulle ongelma? Laitteistot ovat kuitenkin yleisesti markkinoilla ja tärkeimmät ohjelmistot tavalliseen web-palvelimeen avointa lähdekoodia, niin ei ole sellaista tilannetta, etteikö hintakartellin muodostuessa pystyisi pystyttämään omaa aidosti markkinahintaista palvelua.
Tämä on taas ihan ihmeellistä poukkoilua. Ensin kysyit, mihin näitä palveluita edes käytetään. Sitten ihmettelit, miksi ne olisivat halvempia kuin palvelun pitäminen itse. Nyt yhtäkkiä onkin käsillä poliittinen kriisi ja periaatteellinen ongelma palveluntuottajan yrityksen koosta. Eli taidat taas keksimällä keksiä ongelmia.
Metabolix kirjoitti:
(17.03.2024 11:07:48): ”– –” Jos palvelu toimii hyvin ja ei millään tavalla...
Uskoakseni kukaan muu ei voi käytännössä kilpailla big three:n kanssa. Teoriassa ehkä.
Tähän on ollut tämmöisiä EU-tason juttujakin:
mavavilj kirjoitti:
Metabolix kirjoitti:
(17.03.2024 11:07:48): ”– –” Jos palvelu toimii hyvin ja ei millään tavalla...
Uskoakseni kukaan muu ei voi käytännössä kilpailla big three:n kanssa. Teoriassa ehkä.
Niin mitä se haittaa?
Kyllä sitten, jos se oikeasti haittaa, alkaa kilpailukin käydä mahdolliseksi, kun ihmiset ovat valmiita maksamaan muiden tuottamasta palvelusta. Jos vaikka paikallinen lainsäädäntö kieltää käyttämästä USA:ssa toimivaa pilvipalvelua, niin sitten se palvelu ostetaan jostain muualta, no problem. Vaihtoehtoja on olemassa vaikka ne ovatkin markkinaltaan pienempiä kuin Google.
Hinnoissa ei sitä paitsi ole suurta eroa, tällä 5 €/kk hinnalla saa lukuisilta eri tarjoajilta käytännössä saman sisältöisiä palvelinpaketteja.
Metabolix kirjoitti:
(17.03.2024 11:10:02): ”– –” Niin mitä se haittaa? Kyllä...
Ei kun se ei käy, koska muilla ei ole rahaa samaan skaalaan.
Tykkäät linkeistä niin tässä sullekin yksi: https://xkcd.com/792/
Jos projektisi on sillä tasolla, että voisit pitää sitä kotipalvelimella, niin ei ehkä kannata nyt murehtia siitä ajasta, jolloin projektin koko on niin suuri, että vain kolme isointa alan yhtiötä pystyy sitä pyörittämään.
Metabolix kirjoitti:
Hinnoissa ei sitä paitsi ole suurta eroa, tällä 5 €/kk hinnalla saa lukuisilta eri tarjoajilta käytännössä saman sisältöisiä palvelinpaketteja.
Miksiköhän kaikkialla on silti vain big three:tä? Ei kaikki muutkaan varmaan ole isoja ohjelmia.
Lisäksi oma ongelmani ei ole sinänsä suuruus, vaan se, että en tykkää yhtiöiden muista tuotteista. Joku tosin argumentoi, että ne eivät ole sinänsä edes samaa yhtiötä, eli esim. AWS ja Amazon.
Lisäksi muuten jossain spekuloitiin, että Google voisi vakoilla liikesalaisuuksia palvelimilta. Käyttöehtojen kanssa kannattaa olla varmaan tarkka. Jossain sosiaalisissa medioissa materiaalin käyttöoikeuksia siirtyy palvelimen omistajalle.
Onko pilveihin mitään järkevää cross-platform API:a, ettei tarvitsisi portailla? Vendorillehan on järkevää tuottaa vendor lock-in API, jotta saadut asiakkaat pysyvät.
mavavilj kirjoitti:
Onko pilveihin mitään järkevää cross-platform API:a, ettei tarvitsisi portailla? Vendorillehan on järkevää tuottaa vendor lock-in API, jotta saadut asiakkaat pysyvät.
Mitä tarkoitat? VPS palvelin on sinun kannaltasi ihan normaali ulospäin näkyvä Linux asennus, jolle pääset kirjautumaan. Palveluntarjoajat toki tarjoavat hallintapaneelit, joilla pääset tilisi asetuksia säätämään ja tilastoja katselemaan. Osalla palveluntarjoajista myös mahdollisuus webbiselaimen kautta graafiseen Linux kirjautumiseen työpöydälle. Eli voit VPS palvelimellasi ajaa lainsäädännön rajoissa mitä haluat ja ihan vapaasti toteuttaa omaan softaasi sellaisen API:n kuin haluat.
jalski kirjoitti:
mavavilj kirjoitti:
Onko pilveihin mitään järkevää cross-platform API:a, ettei tarvitsisi portailla? Vendorillehan on järkevää tuottaa vendor lock-in API, jotta saadut asiakkaat pysyvät.
Mitä tarkoitat?
Sitä mihin erilaiset migration toolit ovat.
On toki edullista, että vendorit tarjoaa migrationin toiselta itselleen.
jalski kirjoitti:
WPS palvelin on sinun kannaltasi ihan normaali ulospäin näkyvä Linux asennus, jolle pääset kirjautumaan.
Mikä on WPS? Ehkä lähimmäs aihetta osuva mitä akronyymihaku löysi oli "Wireless Print Server", mutta sekin on mielestäni aika kaukana aiheesta.
Kuinka paljon eri alustoilla hankittu osaaminen on siirrettävissä toiselle?
Jos opiskelen Vultr:lla, niin auttaako se Azure:n kanssa. Ei kiinnostaisi tehdä mitään rahastus-serttejä.
Grez kirjoitti:
jalski kirjoitti:
WPS palvelin on sinun kannaltasi ihan normaali ulospäin näkyvä Linux asennus, jolle pääset kirjautumaan.
Mikä on WPS? Ehkä lähimmäs aihetta osuva mitä akronyymihaku löysi oli "Wireless Print Server", mutta sekin on mielestäni aika kaukana aiheesta.
Piti siis olla VPS, ei pitäisi puhelimella näköjään kirjoitella mitään tai ainakin lukea viesti ennen lähettämistä.
mavavilj kirjoitti:
Kuinka paljon eri alustoilla hankittu osaaminen on siirrettävissä toiselle?
VPS:n ylläpito on palvelimen ylläpitoa, jokseenkin sama homma missä tahansa pilvessä tai kotona.
Kubernetes on yhtenäinen container-alusta.
GPU-ohjelmointi on oma lukunsa ja siihen en ota kantaa.
Siinä ne Vultr:n keskeiset palvelut olivatkin. Eli juu, ei nämä hukkaan mene ja varmasti noiden päälle voi rakentaa jo melkein mitä tahansa.
Metabolix kirjoitti:
(17.03.2024 16:36:22): ”– –” VPS:n ylläpito on palvelimen ylläpitoa...
Näin minäkin ajattelin.
Kubernetes on Kubernetes.
Linux on Linux.
Jne.
Minusta ei vain vaikuta siltä, että on vendoreille edullista tehdä noin avoimia alustoja. Vaan että esim. AKS (Azure Kubernetes Service) on jotenkin erilainen. Kysyn tässä nyt ilman kokemusta asiasta.
Mutta, kuten todettua, on vendoreille edullista tehdä migraatiotyökalut toisesta palvelusta, kuten: https://cloud.google.com/anthos/clusters/docs/
Se cross-platform API koskee siis sitä, että voiko tehdä deploymentin, joka siirtyy vaivattomasti kaikkien välillä?
Näyttäisi tosiaan siltä, että toisin kuin olin olettanut, niin isot ei olekaan edes edullisimpia riippuen siitä mitä tekee:
Eli pilvipalvelut ovat lopulta ihan samoja asioita, mitä saisi kotipalvelimella, kuten SQL server, Kubernetes, yms. Mutta maksat siitä, että joku muu ylläpitää, ja osallistut vain käyttäjänä?
mavavilj kirjoitti:
Eli pilvipalvelut ovat lopulta ihan samoja asioita, mitä saisi kotipalvelimella, kuten SQL server, Kubernetes, yms. Mutta maksat siitä, että joku muu ylläpitää, ja osallistut vain käyttäjänä?
Kyllä. Pilvipalvelu on nimensä mukaisesti palvelu.
Varsinkin yrityskäytössä voi itse keskittyä vaikkapa vain koodailuun, ja isompi ja kokeneempi taho ylläpitää, jottei palvelin kaadu.
Onhan tuossa semmoinenkin etu, että sitten nopeita kuituja tulee vain keskitetysti. Käyttäjän näkökulmasta lienee aika sama, mistä palvelu tulee geograafisesti, kunhan se tulee.
Jos kaikkialla olisi pieniä privaattiservuja, niin nopeat yhteydet olisivat kalliimpia.
mavavilj kirjoitti:
Käyttäjän näkökulmasta lienee aika sama, mistä palvelu tulee geograafisesti, kunhan se tulee.
Ja minne maahan tietosi tallentuvat (GDPR).
Entä jos palvelintietokoneen reikänauhapääte menee jumiin?
mavavilj kirjoitti:
Onko pilveihin mitään järkevää cross-platform API:a, ettei tarvitsisi portailla? Vendorillehan on järkevää tuottaa vendor lock-in API, jotta saadut asiakkaat pysyvät.
Terraform/Terragrunt, toki provider osuudet pitää kirjoittaa uusiksi
