(Viikon kysymys 22/2014)
Eximia?!?! WTF?!?
Miksi laudatur- tai eximia tuossa kyselyssä? Mikä ihmeen eximia? En edes tiennyt, monesko se on siinä arvoasteikoissa. Kuka noita pelleilyarvosanoja edes muistaa? (No nyt tiiän, kun kysyin irkissä) L O L kuitenkin. Ei kai ketään kiinnosta kuin L ja I?. Putkan taso laskenut järkyttävän alas...
Mene muualle trollaamaan.
kllp kirjoitti:
Mikä ihmeen eximia? En edes tiennyt, monesko se on siinä arvoasteikoissa.
Helposti voi päätellä, että eximia (tarkemmin eximia cum laude approbatur) on asteikossa laudaturista seuraava, koska muuten niitä ei tietenkään olisi järkeä kysyä samassa yhteydessä.
kllp kirjoitti:
Miksi laudatur- tai eximia tuossa kyselyssä?
Molemmat ovat mukana, koska ennen vuotta 1996 jaettiin vain vastaava määrä laudatureja ja siis useamman laudaturin kirjoittaminen oli paljon helpompaa kuin nykyään.
kllp kirjoitti:
Kuka noita pelleilyarvosanoja edes muistaa?
Käsittääkseni suuri osa lukiolaisista tai lukion käyneistä, tai ainakin L ja E ovat varmasti useimmille tuttuja.
kllp kirjoitti:
Ei kai ketään kiinnosta kuin L ja I?
Miksi I kiinnostaisi, ja miksi varsinkaan samassa kysymyksessä L:n kanssa?
kllp kirjoitti:
Putkan taso laskenut järkyttävän alas...
Selitäpä vielä, mikä tässä meuhkaamisessasi liittyy Putkan tasoon. Enemmänkin näyttää, että sinun tasosi on laskenut (tai jäänyt?) järkyttävän alas. Tuon viestin perusteella on vaikea uskoa, että olisit edes lukiossa – tosin vihjasitkin, että arvosana I jollain tavalla koskettaa sinua.
Metabolix kirjoitti:
Enemmänkin näyttää, että sinun tasosi on laskenut (tai jäänyt?) järkyttävän alas.
Jäänyt.
No I kiinnostaa tietysti siksi, että jos ei ole I, niin kai päässyt läpi tai jotain?
Oot ihana tsundere :3
Jätän tämän vain tähän:
https://www.ohjelmointiputka.net/keskustelu/
Kysymykseen liittyen täytynee jakaa omat saavutukseni jo kaukaiselta lukioajalta, koska ainakin siihen aikaan se oli saavutus johon kukaan muu ei ollut vielä yltänyt kyseisessä lukiossa.
Kirjoitin nimittäin keväällä sekä englannista että ruotsista arvosanan I, ja kaikista muista aineista arvosanan L. Kirjoitusten yleisarvosanaksi tuli M (ei ollut silloin arvosanaa eximia), mutta reputin hienosti kirjoitukset. Ei liene kovin yllätys että kielet ei paljoa lukiossa kiinnostaneet, enkä muista niiden eteen koskaan mitään tehneeni. Kumpikin kieli meni sitten syksyllä läpi, vaikka kesälläkään en niitä juurikaan opiskellut. Joten näin jälkeenpäin voi vain sanoa että tyhmyydestä sakotetaan, ja varsinkin työelämän alkuaikoina olisi ollut helpompi jos olisi jaksanut kieliä enemmän opiskella aikanaan. No nyt sitten työelämän aikana englanti on tullut kyllä hanskaan ihan ok, ja ruotsia en ole koskaan missään tarvinnut. Eli opetus kaikille lukiolaisille, opiskelkaa niitä kieliäkin.
Itse muistelen lämmöllä sitä, kun englanninopettaja kertoili muulle luokalle (itse en ollut toki tunneilla edes) miten en varmaan pääse kirjoituksista mitenkään läpi. Rouvan ilme oli näkemisen arvoinen siinä vaiheessa kun joutui lähettämään paperit vahvana L:nä etiäpäin ja toki arvosana siinä pysyikin.
Olen muuten myös suorittanut osan kirjoituksista tietokoneella, aikana jolloin ei toki mitään koneita saanut käyttää. Taisi olla reaali kyseessä (silloin ei ollut mitään ainereaaleja).
Ja kielten opiskelu ei ole ikinä pahasta. Auttaa laajentamaan maailmankuvaa, ei pelkästään ymmärtämään uusia lauseita. Pätee sekä ihmisten että koneiden suhteen (pitäisi varmaan itsekin laajentaa hieman koneiden kanssa puhuttuja kieliä taas).
feenix kirjoitti:
Olen muuten myös suorittanut osan kirjoituksista tietokoneella, aikana jolloin ei toki mitään koneita saanut käyttää.
Eli lunttasit?
makumaku kirjoitti:
Eli opetus kaikille lukiolaisille, opiskelkaa niitä kieliäkin.
Hmm...
Ruotsia en kirjoittanut koska ei tarvinnut enkä sitä koskaan jaksanut opiskella. Nyt roikkuu diplomityön hyväksyminen ja valmistuminen virkamiesruotsin kursseista, joita en pääse läpi. Opetukseksi siis kaikille nuorille: vaatikaa pakkoruotsi pois.
Deffi kirjoitti:
Ruotsia en kirjoittanut koska ei tarvinnut enkä sitä koskaan jaksanut opiskella. Nyt roikkuu diplomityön hyväksyminen ja valmistuminen virkamiesruotsin kursseista, joita en pääse läpi. Opetukseksi siis kaikille nuorille: vaatikaa pakkoruotsi pois.
Itsellänikin oli välillä kandin paperit kiinni virkamiesruotsista, mutta sitten sain vihjeen: suorita virkamiesruotsi avoimessa yliopistossa ja hyväksilue se sieltä. Ainakin meillä tuon kurssin taso avoimessa oli lähinnä vitsi normaaliin verrattuna.
Itsehän suoritin virkamiesruotsin nyt fuksivuonna ja sain hyvät suulliset ja kirjalliset taidot.
Opetus lapsille: älkää evottako.
Deffi kirjoitti:
feenix kirjoitti:
Olen muuten myös suorittanut osan kirjoituksista tietokoneella, aikana jolloin ei toki mitään koneita saanut käyttää.
Eli lunttasit?
Miten moiseen päätelmään tulit? Ja ei, en ole ikinä luntannut.
Kirjoitan ensi vuonna 2015.
Kolmoistutkinto eli Datanomi [heh :P] (softapuoli) koulu loppui juuri. Parhaimmat arvosanat toki.
[offtopic]
Sen jälkeen olisi tarkoitus mennä armeijaan - onko kellään mitään tietoa millaista olisi ELSO-joukoissa? Onko mitään jännää/vahvasti tietotekniikkaan liittyvää?
Entä kannattaako edes jatkaa koko tietotekniikka-alan opiskeluja (joo ei millään datanomin osaamisella paljoa tee) korkeakouluun/(DI-)insinööriksi. Millaista työtä on odotettavissa valmistumisen jälkeen, jos päätän jatkaa.
Työnantajan kannalta osaaminen on paljon merkittävämpää kuin se, että mistä koulusta sulla on paperit. Itsekin olen tehnyt kaksoistutkinnon eli olen yo-datanomi ja valmistuin parhain mahdollisin arvosanoin datanomiksi, mutta en mä sille paperille hirveästi arvoa anna. Töitä kuitenkin sain alalta helposti, sillä osaaminen oli kumminkin kohdallaan. Tarkoitus olisi jossain välissä jatkaa töiden ohella tietojenkäsittelyn opintoja yliopistolla, mutta kyllä se vain niin on, että töissä eniten oppii ja ennen kaikkea oppii tekemään asioita pragmaattisesti eikä vain akateemisen täydellisesti. Yritysmaailmassa kun resurssit ovat todella rajalliset, niin tärkeintä on saada softa valmiiksi ja toimivaksi kuin tehdä siitä erityisen hienoa koodillisesti.
OliO kirjoitti:
Itsehän suoritin virkamiesruotsin nyt fuksivuonna ja sain hyvät suulliset ja kirjalliset taidot.
Opetus lapsille: älkää evottako.
Meille ainakin suorastaan tyrkytettiin yliopistossa sen pakollisen ruotsin kurssin läpäisyä. Minä pääsin kyseisen kurssin ensimmäisellä yrittämällä läpi lukematta (kaiketikin minimipisteillä). Yritin lukea tenttiin mutta ruotsin pänttääminen rupesi vituttamaan niin paljon, että päätin ennemmin hylsyttää tentin kuin lukea ruotsia. Meni sitten kuitenkin läpi. Kurssilla oli kyllä monia tyyppejä käymässä sitä jo toista tai kolmattakin kertaa. En oikein ymmärrä, mikä siinä oli niin vaikeaa. Ei kai siinä tosiaan voi muuta sanoa kuin että "älkää evottako".
Osallistuin kurssille muistaakseni about kolme vuotta sen jälkeen kun viimeksi luin ruotsia lukiossa. Lukion keskiarvo oli kai vitonen niiltä viideltä pakolliselta kurssilta. Sain yhden tai kaksi kutosta, yhden nelosen ja loput vitosia. Jokaisella kurssilla yritin lukea niin vähän kuin mahdollista. Luonnollisesti jätin ruotsin väliin yo-kirjoituksissa; olin niitä ensimmäisiä, jotka kirjoittivat vapaaehtoisen ruotsin aikakaudella.
Kävin noin puoli vuotta jotain avoimen yliopiston ruotsin keharikurssia, enkä päässyt kirjallisesta virkamiesruotsin kokeesta silti läpi. Tuntuu riippuvan paljon siitä, millainen opettaja/tarkastaja sattuu osumaan kohdalle. Jotkut päästää läpi vain sillä, että tekstistä ymmärtää mitä kirjoittaja on yrittänyt sanoa, ja toiset sitten vaatii että sanat on taivuteltu oikein ja muut kieliopilliset seikat ovat ok.
Muuten yliopisto-opintojeni keskiarvo on ~4,5 (5 maksimi). Eka hylsy minkä olen saanut.
Ainakin omassa yliopistossani on niin, että tämä ruotsin helppous/vaikeus riippuu paljon alasta; luonnontieteen puolella suullisen osuuden läpäisee helposti, mutta kirjallista ei, sen sijaan esim. yhteiskuntatieteissä on päinvastoin: kirjallinen on heidän keskimääräiseen tasoonsa nähden helppo, mutta suullinen ei.
Kun käy avoimessa, on homma hyvin paljon helpomaa: Itselläni esimerkiksi on suullisesta 1/5 (oman yliopiston kurssi), mutta kirjallisesta avoimessa peräti 4/5 (omassa yliopistossa en edes saanut läpi).
Oma lähtötosani oli suunnilleen sama kuin The Alchemistillä eli että lukion keskiarvo 5 ja en kirjoittanut.
Metabolix kirjoitti:
Molemmat ovat mukana, koska ennen vuotta 1996 jaettiin vain vastaava määrä laudatureja ja siis useamman laudaturin kirjoittaminen oli paljon helpompaa kuin nykyään.
Myös arvosana magna on uusi tulokas (vuodelta 1970), sitä ennen laudatureja sai vielä helpommin. Tämä kannattaa muistaa, kun vanha kansa ylpeilee laudatureillaan.
Toisaalta ennen paras mahdollinen tulos oli 6 laudaturia, eli nykyiset tulokset eivät olleet edes teoriassa mahdollisia.
Yhteenveto: ei ole järkevää vertailla eri aikakausien yo-tuloksia.
Antti Laaksonen kirjoitti:
Yhteenveto: ei ole järkevää vertailla eri aikakausien yo-tuloksia.
Kyllä vertailu voi olla järkevää, jos eri vuosien tulokset onnistuu muuttamaan vastaamaan toisiaan. Mutta en ole tutustunut vanhoihin tutkintoihin, joten en tiedä, millainen "tulosten skaalaus" olisi järkevin muunnos. Joskushan voi johonkin työhön hakea joku pari- ja viisikymppinen ylioppilas, ja työnantaja voi joutua miettimään, kummalla on paremmat paperit vai ratkaiseeko joku muu kriteeri valinnan.
Katsotaanko jossain työpaikassa, johon 50-vuotias voisi hakea, oikeasti ylioppilastodistuksien arvosanoja?
Ei välttämättä ole järkevää vertailla edes peräkkäisten vuosien arvosanoja keskenkään.
Deffi kirjoitti:
Ruotsia en kirjoittanut koska ei tarvinnut enkä sitä koskaan jaksanut opiskella.
Itselläni se oli vielä vahvasti pakollinen, mutta siitä huolimatta ruotsinopettajani kannusti sanoilla "Sun taidoillais ei kannattais kirjoittaa lainkaan". Itse kirjoituksiin valmistauduin lukemalla Kalle Ankaa ja E:hän sieltä tuli.
LCHawk kirjoitti:
suorita virkamiesruotsi avoimessa yliopistossa ja hyväksilue se sieltä. Ainakin meillä tuon kurssin taso avoimessa oli lähinnä vitsi normaaliin verrattuna.
Itse kävin sen kahden viikon kesäkurssina. Käytännössä siis sama kurssi mitä avoimessa tarjottiin. Muistaakseni meillä ei edes ollut mitään tenttiä siitä, vaan läpäisyyn riitti tietty osallistumisprosentti luennoilla ja osallistuminen ruotsinkieliseen ryhmäkeskusteluun.
Pitkän matematiikan kirjoitukset jäivät aikoinaan vähän kaivelemaan. Paperit lähti laudaturina, mutta palatessa olivat pudonneet magnaan. Mm. pari täysillä pisteillä lähtenyttä tehtävää oli pudonnut yhteen pisteeseen. Perusteena oli että käytetyt ratkaisumetelmät eivät kuuluneet lukion oppimäärään. Toisaalta jälkeenpäin ihan sama, kun ei sillä olisi saanut kuin merkityksettömän lisäpisteen koulupaikkaa hakiessa.
Grez kirjoitti:
Katsotaanko jossain työpaikassa, johon 50-vuotias voisi hakea, oikeasti ylioppilastodistuksien arvosanoja?
Ei varmaan, mutta teoriassa ainahan voi olla kaksi niin identtistä hakijaa, että eron löytämiseksi joutuu vertailemaan todistuksia.
Torgo kirjoitti:
Mm. pari täysillä pisteillä lähtenyttä tehtävää oli pudonnut yhteen pisteeseen. Perusteena oli että käytetyt ratkaisumetelmät eivät kuuluneet lukion oppimäärään.
Aika outoa. Mulla lähti ja tuli yksi ristitulo- ja toinen matriisiratkaisu kuutena pisteenä.
Torgo kirjoitti:
Perusteena oli että käytetyt ratkaisumetelmät eivät kuuluneet lukion oppimäärään.
Mitähän hittoa nyt oikeesti? Kai tasapuolisuuden nimissä vaikka englannin aineesta annetaan miinuspisteitä, jos käyttää sellaisia sanoja joita ei lukiossa ole opetettu...
Torgo kirjoitti:
Perusteena oli että käytetyt ratkaisumetelmät eivät kuuluneet lukion oppimäärään.
Et sitten vaatinut uudelleentarkistamista? Kuulostaa todella naurettavilta perusteilta.
Matematiikan kokeessa taitaa olla periaatteena, että lukion oppimäärän ulkopuoliset tulokset täytyy todistaa, jos niitä käyttää.
Grez kirjoitti:
Mitähän hittoa nyt oikeesti?
http://matemaattinenyhdistys.fi/yo/?download=k98p.pdf
Toinen oli noista 5b. Muistaakseni perustelu oli, että käytin ratkaisussa hyväkseni Vennin diagrammia ja se oli jostain syystä kiellettyä. Matikanopettajakaan ei oikein perustelua ymmärtänyt. Toista en enää muista.
Grez kirjoitti:
Kai tasapuolisuuden nimissä vaikka englannin aineesta annetaan miinuspisteitä, jos käyttää sellaisia sanoja joita ei lukiossa ole opetettu...
Nyt kun otit puheeksi, niin muistuu sellainenkin tapaus mieleen. :D Meillä ainakin opettaja oli hyvin tarkka, että kirjoittaa aitoa englannin englantia eikä suinkaan mitään tv:stä opittua hömppää amerikan englantia. Kaveri kirjoitti "card deck" kun opettajan mielestä ainoa oikea muoto on "pack of cards" ja miinuspisteitä ropisi. Vastaavia tapauksia oli useita. En tiedä että olisi tapahtunut kirjoituksissa. Niissä taisi suurimmalla osalla englannin aineen pisteet nousta siitä mitä ne oli lähtiessä. Itsellä ainakin.
Triton kirjoitti:
Et sitten vaatinut uudelleentarkistamista?
Matikan opettaja teki sen puolestani, mutta tulos ei muuttunut enää.
Perimätiedonhan mukaan esimerkiksi Heronin kaavaa ei saisi käyttää ylioppilaskirjoituksissa, ellei sitä ei todista oikeaksi. 8)
Matikan ylioppilaskirjoituksiin kannattaa valmistautua niin ettei opettele mitään etukäteen vaan johtaa koko lukiomatematiikan tyhjästä sen kokeen aikana. Eipähän pysty kukaan ottamaan pisteitä pois.
Deffi kirjoitti:
makumaku kirjoitti:
Eli opetus kaikille lukiolaisille, opiskelkaa niitä kieliäkin.
Hmm...
Ruotsia en kirjoittanut koska ei tarvinnut enkä sitä koskaan jaksanut opiskella. Nyt roikkuu diplomityön hyväksyminen ja valmistuminen virkamiesruotsin kursseista, joita en pääse läpi. Opetukseksi siis kaikille nuorille: vaatikaa pakkoruotsi pois.
Tähän voisin sanoa, että kyllä ruotsin opiskelu tietyissä tilanteissa auttaa. Esimerkiksi yksi Suomen yliopistoista on täysin ruotsinkielinen, johon on useimmilla aloilla helpompi päästä kuin suomenkielisiseen. Ehtona on kuitenkin kielikoe ruotsista, jonka voi kuitenkin korvata keskipitkän ruotsin L:llä tai pitkän E:llä. Matemaattisissa aineissa, kuten tieojenkäsittelytieteessä ja tietotekniikassa riittää keskipitkän E. Ei siis mitään mahdotonta kielitaitoa vaadita. Ja ainakin oppii käyttämään kunnolla yhtä kieltä lisää. Asian reiluudesta taas voi olla monta mieltä..
Mututuntumalta heittäisin myös, että tuntuu, että suomenruotsalaisia on paljon enemmän johtotehtävissä kuin täysin suomenkielisiä suhteutettuna lukumäärään väestöstä eli siihen about viiteen prosenttiin. Mistähän johtuu vai olenkohan vain saanut väärän kuvan koko asiasta?
Matemaattisia aineita on muutenkin naurettavan helppo päästä lukemaan, ei siinä tarvitse mihinkään ruotsinkieliseen pelleilyopistoon mennä.
OliO kirjoitti:
Matikan ylioppilaskirjoituksiin kannattaa valmistautua niin ettei opettele mitään etukäteen vaan johtaa koko lukiomatematiikan tyhjästä sen kokeen aikana. Eipähän pysty kukaan ottamaan pisteitä pois.
Vaikka tuohon pystyisikin, niin edelleen olisi paljon helpompaa vain muistaa ne muutamat jutut, jotka osaa lukion oppimäärän ulkopuolelta. En tosin tiedä, miten lautakunta suhtautuu niihin asioihin, joita opetetaan joissakin lukioissa muttei kaikissa. Voivatko ne päättäjät edes tietää, mitä kaikkea Suomen lukioissa opetetaan?
Luultavasti lautakunta ajattelee, että asiat, mitkä mainitaan valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa, opetetaan lukiossa tai ainakin niitä saa käyttää suoraan ylioppilaskokeessa.
Itse asiassa nyt kun melkein puolet on "en ole kirjoittanut", olisi ollut mielenkiintoista tietää onko kyseessä "en ole kirjoittanut vielä" vai "en ole kirjoittanut kun kävin amiksen" tai "en ole kirjoittanut kun jätin koulut peruskouluun" jne. Taitaa ensimmäinen olla suurin ryhmä?
Minua kiinnostaisi ihan yleisesti tietää, mikä näitä noin kahtasataa ihmistä vetää tänne Putkaan vastaamaan viikkokyssäänkin, kun foorumille kirjoittelee silmämääräisesti arvioituna vain parisenkymmentä ihmistä.
Kyselyyn vastaaminen vaatii yhden klikkauksen. Foorumille viestin kirjoittaminen taas vaatii jo vähän enemmän vaivannäköä.
Lisäksi kirjoittamisesta joutuu vähän miettimään mitä kirjoittaa, ettei joku tule kuittailemaan siitä. Anonyymisti annettuun vastaukseen sen sijaan ei tarvitse moista pelätä.
feenix kirjoitti:
olisi ollut mielenkiintoista tietää onko kyseessä "en ole kirjoittanut vielä" ...
Vielä - kuten jo mainitsin. Harmi että tuo vaihtoehto ei ole listassa.
feenix kirjoitti:
Itse asiassa nyt kun melkein puolet on "en ole kirjoittanut", olisi ollut mielenkiintoista tietää [tarkemmin]
Joo, en ennakoinut tätä. Karkea tietokantamagia kuitenkin vihjaa, että noin 2/3 tuosta joukosta olisi jo selvästi lukioiän ohittaneita, mutta tämä tieto kattaa toki vain ne vastaajat, jotka ovat syöttäneet profiiliin syntymävuotensa.
Oppilaitoksista saadaan ehkä jossain vaiheessa ihan erillinen kysely.
The Alchemist kirjoitti:
Minua kiinnostaisi ihan yleisesti tietää, mikä näitä noin kahtasataa ihmistä vetää tänne Putkaan vastaamaan viikkokyssäänkin, kun foorumille kirjoittelee silmämääräisesti arvioituna vain parisenkymmentä ihmistä.
Viimeisen 7 päivän aikana sivustolla on ollut 137 kirjautunutta käyttäjää, joista 31 on kirjoittanut viestin, 4 tehnyt Putkaposteja, 4 tehnyt SL-haastetta ja 5 tehnyt PHP-haastetta. Moni käy täällä vain katsomassa, ja ilmeisesti moni myös lukee oppaita, vaikka keskustelussa ei aina siltä tunnu.
Miten on mahdollista että viikon kysymykseen on vastannut 169 jos kerran kirjautuneita käyttäjiä on vain 137?
Vastaaminen ei vaadi kirjautumista.
Metabolix kirjoitti:
feenix kirjoitti:
Itse asiassa nyt kun melkein puolet on "en ole kirjoittanut", olisi ollut mielenkiintoista tietää [tarkemmin]
Joo, en ennakoinut tätä. Karkea tietokantamagia kuitenkin vihjaa, että noin 2/3 tuosta joukosta olisi jo selvästi lukioiän ohittaneita, mutta tämä tieto kattaa toki vain ne vastaajat, jotka ovat syöttäneet profiiliin syntymävuotensa.
Kiitoksia tästä, mielenkiintoista että saattaa ollakin noin päin.
Nostakaahan käsi pystyyn te 5 tai enemmän älliä kirjoittaneet, hieno saavutus!
Eipä se nyt itsessään kovin kummoinen juttu ole. Hyötyarvoltaan pieni. Toiset näkevät enemmän vaivaa yo-kirjoituksissa ja toiset sitten pääsykokeissa jatkokoulutukseen pyrkiessään.
The Alchemist kirjoitti:
Eipä se nyt itsessään kovin kummoinen juttu ole. Hyötyarvoltaan pieni. Toiset näkevät enemmän vaivaa – –
Hyöty- ja hupiarvo on paljon suurempi, jos oikeasti osaa eikä vain pänttää kokeeseen. Silloin ei tarvitse myöskään nähdä vaivaa kirjoitusten eteen.
ajv kirjoitti:
Nostakaahan käsi pystyyn te 5 tai enemmän älliä kirjoittaneet, hieno saavutus!
Itse kirjoitin useita älliä ja pari eetä. Ei noista arvosanoista kai mitään höytyä ole ollut, mutta sekä luonnontieteet että kielet ovat kyllä olleet hyödyksi ja iloksi.
Ja esimerkiksi AMKiin pääsee aika vähällä tekniikan puolelle sisään, ettei tarvitse välttämättä nähdä vaivaa kummassakaan. Ja täysin samaa mieltä, että elämää eikä koulua varten.
Antti Laaksonen kirjoitti:
Matematiikan kokeessa taitaa olla periaatteena, että lukion oppimäärän ulkopuoliset tulokset täytyy todistaa, jos niitä käyttää.
Onkohan muuttaneet arvosteluperiaatteita? Aikoinani lukiossa ollessani opettajani sanoi, että lukion ulkopuolisia menetelmiä saa käyttää, jos
1) kertoo, mitä kyseinen menetelmä sanoo ja mitä ehtoja sen käytölle on ja
2) menetelmän todistuksessa ei käytetä kyseistä YO-tehtävää erikoistapauksena.
No, ajat muuttuvat ja arvailujen sijaan kulloisetkin arvosteluperiaatteet saanee lautakunnasta.
Aihe on jo aika vanha, joten et voi enää vastata siihen.